SEM lausunto: Ristiriitaista ja riskialtista ilmastopolitiikkaa

SEM-logoEduskunta hyväksyi äskettäin hallituksen energia- ja ilmastostrategian. Strategiassa on kaksi keskeistä ongelmaa. Siinä olevat tavoitteet eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa ja se pohjaa voimakkaasti biomassan energiakäytön lisäämiseen, mikä tosiasiassa voi lisätä päästöjä.

Pariisi unohtui

Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääseminen vaatii EU:lta ja sen jäsenvaltioilta huomattavasti nykyistä tiukempia päästövähennystoimia. Yksi ilmiselvä keino on päästökauppasektorilla olevien päästöoikeuksien määrän vähentäminen tasolle, joka on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Tämä nostaisi päästöoikeuksien hintaa ja kannustaisi vähäpäästöisiin investointeihin ilman kansallisia, poliittisia lisätoimia.

Toinen keino on päästökauppasektorin ulkopuolisen “taakanjakosektorin” vähennystavoitteiden tiukentaminen nykyisestä. Mikäli haluamme olla ilmastonmuutoksen hillinnässä edelläkävijöitä, tulisi Suomen avoimesti ja aktiivisesti ajaa näitä Pariisin sopimukseen jo sisältyviä tavoitteita EU-tasolla. Nyt vaikutelma on, että kukin puolue käyttää ilmastonmuutosta oman agendansa ajamiseen sen sijaan, että ilmastonmuutos muokkaisi aidosti puolueiden ohjelmia.

Bioenergian päästökysymys

Suomen strategia nojaa bioenergian kasvavaan käyttöön. Tämän seurauksena metsään sitoutuneen hiilen määrä vähenee niin, ettei varsinaisia ilmastohyötyjä välttämättä nähdä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Toisaalta bioenergian mahdollinen päästöjä vähentävä vaikutus pohjautuu siihen, että biopolttoaineilla korvattaisiin fossiilisia polttoaineita.

Päästökauppasektorilla bioenergia kuitenkin todellisuudessa johtaa energiasektorin päästöjen lisääntymiseen. Syynä on se, että käytetystä jakeesta riippuen bioenergialla on lähes aina pienempi tai suurempi ilmastovaikutus, mutta sen polttamiseen ei tarvitse hankkia päästöoikeuksia. Niinpä vapautuneet päästöoikeuden käytetään muualla EU:ssa. Päästökauppasektorin ulkopuolella tilanne on hieman toinen, ja tästä näkökulmasta esimerkiksi strategiaan sisältyvä öljynkäytön vähentämistavoite on kannatettava.

Suomen ilmastostrategia siis nojaa bioenergian osalta osin sopimuksiin ja oletuksiin, jotka lisäävät EU:n päästökauppasektorin päästöjä. Jotta EU:n päästökauppa saataisiin toimimaan nykyistä järkevämmin, tulisi Suomen ilmastostrategian peruspilari – bioenergian nollapäästöolettama – uudelleenarvioida.

Biomassan energiakäyttö voi olla kestävästi ja järkevästi toteutettuna tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Käytettyjen mittareiden ja ohjauskeinojen tulee kuitenkin kyetä erottelemaan kestävä kestämättömästä. Lisäksi eri jakeiden erilaiset ilmastovaikutukset tulee huomioida. Bioenergian kohtuulliselle käytölle on perusteensa, mutta nykyisellään ilmastohyötyjä voidaan saada lähinnä päästökauppasektorin ulkopuolella. Hyvänä esimerkkinä voi nostaa esille biopohjaiset liikennepolttoaineet silloin, kun liikenne ei ole kustannustehokkaasti sähköistettävissä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s