Kuukausi: kesäkuu 2021

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti

Ympäristöministeriö julkaisee vuosittain ilmastovuosikertomuksen, joka antaa tiiviin kokonaiskuvan Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2020 vuosikertomus julkaistiin 23. kesäkuuta. Koronapandemian seurauksena Suomen ilmastopäästöt painuivat viime vuonna ennätyksellisen alas. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen päästöt ovat vuodesta 2005 lähtien vähentyneet maataloutta lukuun ottamatta kaikilla muilla sektoreilla. Päästövähennysten vauhti ei ole kuitenkaan riittävä. Hallituksen asettama …

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti Lue lisää »

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta

Hyönteisten sukupuuttoaallon vauhti on noin kahdeksan kertaa nopeampi kuin nisäkkäillä, linnuilla tai matelijoilla. Jos hyönteistuho jatkuu nykyistä tahtia, ihmisen selviytymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän pitäisi olla suuri huolenaihe kaikkialla maailmassa, sillä hyönteiset pölyttävät tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita ja säätelevät tuhoeläinkantaa. Hyönteiset ovat monille eliölajeille ensisijainen ravinnon lähde. Esimerkiksi useat lintulajit, kuten räystäspääsky, ovat hyönteisistä …

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta Lue lisää »

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä

Yhdessä paikassa syntyviä ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä on jo useiden vuosikymmenten ajan ollut mahdollista kompensoida vähentämällä päästöjä tai sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä jossain toisaalla. Päästöjä aiheuttavasta toiminnasta voidaan tällä tapaa saada teoriassa hiilineutraalia. Päästökompensaatiot yleistyivät räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, kun ihmiskunnan huoli ilmastonmuutoksesta valtavirtaistui ja yhteisöt sekä yritykset alkoivat käyttämään kompensaatiotoimia tuotebrändäyksessä. Sitran teetättämästä selvityksestä ilmeni, että myös kuntien …

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä Lue lisää »

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous

Yli puolet Suomen maapinta-alasta on metsää. Vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnin mukaan pitkään jatkunut kestämätön metsätalous on heikentänyt metsien luontaisia ominaispiirteitä huomattavasti. Vanhat metsät, vanhat puuyksilöt sekä kuolleet puut ovat määrällisesti vähentyneet. Lisäksi puulajisuhteissa on tapahtunut muutoksia. Ihmisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista johtuen 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia, joista yhdeksän on arvioitu olevan erittäin uhanalaisia. Samalla monet metsien eliölajit ovat uhanalaistuneet, …

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous Lue lisää »

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen

Mitä mieltä meidän tulisi olla mikromuoveista? Siihen meillä ei ole vielä varmaa vastausta, sillä tutkimustietoa tarvitaan vielä paljon enemmän. Mikromuovi säilyy ympäristössä vuosisatojen ajan ja hajoaa aina vain pienemmiksi kappaleiksi. Mikromuovi on vallannut maailman vesistöjen ja maa-alueiden ekosysteemit ja sitä kautta päätynyt ravintoomme sekä juomaveteemme.   Euroopan kemikaaliviraston mukaan (ECHA) mikromuovia sisältävistä tuotteista (primäärit mikromuovit) kulkeutuu vuosittain noin 42 000 …

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen Lue lisää »

X