Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme?

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 28. helmikuuta 2022 kuudennen raporttinsa toisen osan, jossa painotettiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyden rinnalla tehokkaiden sopeutumistoimien akuuttia tarvetta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aihealue, johon myös SEM on viimeisen vuoden aikana paneutunut entistä vahvemmin. Sään ääri-ilmiöt ja peruuttamattomat muutokset kuten ikiroudan sulaminen ovat voimistuneet ympäri maailman ja niiden vaikutukset luonnon ekosysteemeihin ovat nähtävissä kaikkialla. Myös ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat selvästi heikentyneet. Tiedeyhteisön mukaan vuodelle 2030 asetettuihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin tuskin nykytoimilla päästään.

2. osaraportin infografiikat ympäristöministeriön sivuilla.
2. osaraportin infografiikat ympäristöministeriön sivuilla.

Ilmastotyössä tulee onnistua mahdollisimman pian, sillä aikaikkuna torjua vaarallista ilmastonmuutosta on varsin pieni. Tulevina vuosikymmeninä maapallon keskilämpötilan nousu aiheuttaa entistä vaikeammin ennustettavia ja laajempia katastrofeja, mutta tilanne ei ole vielä toivoton. Jo tapahtuvia muutoksia voidaan vielä hidastaa ja tulevia ilmiöitä jopa estää. Avainroolissa tulevat olemaan erilaisten luontotyyppien suojelu, elinympäristöjen ennallistaminen sekä hiilidioksidipäästöjen minimointi energiantuotannossa ja teollisuudessa. Raportissa korostetaan, että hillitsemistä ja sopeutumistoimia tulisi soveltaa paikasta ja alueesta riippuen. Riskit ovat erilaisia eri maanosissa ja haavoittuvimmassa asemassa ovat päiväntasaajan alueet. 

Vaaralliseen ilmastonmuutokseen liittyvistä uhista helleaallot nostavat tilastollisesti eniten kuolleisuutta. Yhdysvaltalaisten UCLA-yliopiston, Columbian yliopiston ja Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan 14.2. julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan, että Pohjois-Amerikan lounaisosien raju kuivuusjakso on pahin 1 200 vuoteen. Tutkijoiden päätelmät perustuvat puiden vuosirenkaiden paksuuteen: vuosirenkaat kertovat puun kasvuvauhdista ja saatavilla olevasta kosteuden määrästä maaperässä. Tutkijoiden tarkastelema alue ulottuu Yhdysvaltain Montanan osavaltiosta Meksikon pohjoisosiin, lännessä Tyynenmeren rannikolle ja idässä Kalliovuorille. Alkuvuodesta raportoitiin, että Nasan satelliittikuvien mukaan myös Itä-Afrikassa kärsitään pitkittyneestä kuivuudesta ja jo kolmas peräkkäinen sadekausi epäonnistui konflikteja synnyttävän tilanteen ennallistamisessa. Helleaallot ja kuivuus lisäävät laajojen maastopalojen riskiä ja heikentävät merkittävästi ruokaturvaa. Kesän 2021 helteiden seurauksena esimerkiksi Kreikan viranomaiset harkitsevat aaltojen nimeämistä hurrikaanien tapaan. Nimeäminen voisi kertoa tavallisille kansalaisille paremmin ääri-ilmiön vakavuudesta ja nimet mahdollisesti helpottaisivat aaltojen seurantaa pitkällä aikavälillä. Totta on, että globaalisti paahtaviin ja pitkäkestoisiin hellejaksoihin ei suhtauduta riittävällä voimakkuudella suhteessa muihin ääri-ilmiöihin. 

Maailman luontopäivää vietettiin 3.3. varsin hillityissä merkeissä. Sukupuuttoja tapahtuu jatkuvasti kaikkialla maailmassa ja alkuperäistä luontoa kadotetaan kiihtyvällä tahdilla. Voitaisiinko vihdoin tarttua siihen, että me ihmiset olemme täysin riippuvaista luonnosta? Elämä perustuu kasveihin ja kasvien mahdollisuuteen elää monenlaisissa paikoissa. Kasvit tuottavat happea, puhdistavat vettä, sitovat hiilidioksidia ilmasta ja toimivat ravintoketjujen alkulähteenä. Tunnemme vielä toistaiseksi maapallolla ainakin 390 000 kasvilajia. Kaikki kolme monimuotoisuuden tasoa (lajinsisäinen geneettinen monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus ja ekosysteemien monimuotoisuus) muodostavat turvaverkon ja mahdollistavat elämän planeetallamme. Mitä monimuotoisempia ekosysteemit ovat, sitä vahvemmalla pohjalla ovat ravinteiden kierto, puhtaan ravinnon saatavuus, sekä tautien ennaltaehkäisy.

Maailmaa on ravisuttanut viimeiset kaksi vuotta pandemia, ja nyt viruksen rinnalla Euroopassa alkanut sota on nostanut esiin energiaomavaraisuuden tärkeyden. Taudit ja konfliktit lisääntyvät ja pahenevat, mikäli emme tee riittävän nopeasti oikeita asioita ilmastomme hyväksi. Luottamalla tutkittuun tietoon ja jakamalla sitä eteenpäin rakennamme parempaa tulevaisuutta kaikille.

Helsingin Sanomien artikkeli IPCC-raportista täällä.

Maailman luontopäivän teemasivut täällä.

IPCC-raportti luettavissa täältä.

Ylen artikkeli luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä täällä.

Lue lisää YK:n kestävän kehityksen tavoitteista täältä.

Nature Climate Change -tiedelehdessä julkaistu UCLA-yliopiston, Columbian yliopiston ja Nasan tutkimus täällä.

Print Friendly, PDF & Email
X