Taina Törmänen

Ensimmäinen pölyttäjästrategia Suomeen

Maailmanlaajuisesti pölyttäjäkantojen heikkeneminen uhkaa sekä luonnon- että viljelykasvien pölytystä. Pölyttäjäkato vaikuttaa luonnonkasvien siementuotantoon ja viljelykasvien satotasoihin. EU käynnisti yhteisen aloitteen pölyttäjien tilan parantamiseksi vuonna 2018 osittain muutamaa vuotta aiemmin julkaistun IPCC-raportin seurauksena. Osana kestävää maataloutta pölytyksen turvaamisen tarve on tunnistettu myös Suomessa ja hälyttävään tilanteeseen on vastattu muun muassa erilaisilla hankkeilla. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön […]

Ensimmäinen pölyttäjästrategia Suomeen Read More »

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme?

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 28. helmikuuta 2022 kuudennen raporttinsa toisen osan, jossa painotettiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyden rinnalla tehokkaiden sopeutumistoimien akuuttia tarvetta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aihealue, johon myös SEM on viimeisen vuoden aikana paneutunut entistä vahvemmin. Sään ääri-ilmiöt ja peruuttamattomat muutokset kuten ikiroudan sulaminen ovat voimistuneet ympäri maailman ja niiden vaikutukset luonnon ekosysteemeihin ovat nähtävissä kaikkialla.

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme? Read More »

Energian toimitusvarmuus puhuttaa

Ihmismyönteisenä ympäristöjärjestönä tunnettu SEM seuraa järkyttyneenä uutisointia meneillään olevasta Ukrainan sodasta. Vallitseva tilanne on Euroopassa voimallisesti nostanut pinnalle energiaomavaraisuuden tärkeyden. Nyt jos koskaan olisi aika repäistä irti Venäjän tuontienergiasta investoimalla vähäpäästöisiin ratkaisuihin, joissa tulisi vahvasti olla mukana tuotantovarma ydinvoima. Energiaomavaraisuuden kasvattaminen varmasti vaatii hetkellisesti myös polttoon perustuvia vaihtoehtoja, mutta pitkän tähtäimen tavoitteena täytyy olla ilmastotoimia

Energian toimitusvarmuus puhuttaa Read More »

Tunnelmia Palava tulevaisuus -mielenilmauksesta 12.2.2022

Lauantaina 12.2. järjestettiin Tampereella muiden ympäristöjärjestöjen paikallisosastojen toimesta Palava tulevaisuus – Loppu turpeen ja puun polttamiselle Tampereella -mielenilmaus, johon myös SEM osallistui näkyvästi. Tampereen Sähkölaitoksen suunta on viimeiset 10 vuotta ollut siirtyä hyödyntämään uusiutuvia luonnonvaroja energiantuotannossa. Vuoden 2022 lopussa valmistuva Naistenlahti 3 on Tampereen Sähkölaitoksen suurinvestointi, CFB-kattilalaitos yhdistettyyn kaukolämmön-ja sähköntuotantoon. Biovoimalaitoksen kotisivuilla lukee “Naistenlahti 3

Tunnelmia Palava tulevaisuus -mielenilmauksesta 12.2.2022 Read More »

Hae rohkeasti työharjoitteluun SEMille!

Hain syksyllä 2020 työharjoittelupaikkaa SEMiltä, koska järjestötyö ja tiedeperusteinen luonnonsuojelu kiinnostavat valtavasti. Paikan saatuani en tiennyt mitä odottaa, mutta se ei haitannut, sillä olin niin tohkeissani. Pestini kesti viisi kuukautta ja sain lähes koko jakson ajan aikuiskoulutustukea, jota on mahdollista hakea mikäli henkilöllä on voimassa oleva työsopimus ja vähintään kahdeksan vuotta työkokemusta miltä tahansa alalta.

Hae rohkeasti työharjoitteluun SEMille! Read More »

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti

Ympäristöministeriö julkaisee vuosittain ilmastovuosikertomuksen, joka antaa tiiviin kokonaiskuvan Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2020 vuosikertomus julkaistiin 23. kesäkuuta. Koronapandemian seurauksena Suomen ilmastopäästöt painuivat viime vuonna ennätyksellisen alas. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen päästöt ovat vuodesta 2005 lähtien vähentyneet maataloutta lukuun ottamatta kaikilla muilla sektoreilla. Päästövähennysten vauhti ei ole kuitenkaan riittävä. Hallituksen asettama

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti Read More »

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta

Hyönteisten sukupuuttoaallon vauhti on noin kahdeksan kertaa nopeampi kuin nisäkkäillä, linnuilla tai matelijoilla. Jos hyönteistuho jatkuu nykyistä tahtia, ihmisen selviytymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän pitäisi olla suuri huolenaihe kaikkialla maailmassa, sillä hyönteiset pölyttävät tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita ja säätelevät tuhoeläinkantaa. Hyönteiset ovat monille eliölajeille ensisijainen ravinnon lähde. Esimerkiksi useat lintulajit, kuten räystäspääsky, ovat hyönteisistä

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta Read More »

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä

Yhdessä paikassa syntyviä ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä on jo useiden vuosikymmenten ajan ollut mahdollista kompensoida vähentämällä päästöjä tai sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä jossain toisaalla. Päästöjä aiheuttavasta toiminnasta voidaan tällä tapaa saada teoriassa hiilineutraalia. Päästökompensaatiot yleistyivät räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, kun ihmiskunnan huoli ilmastonmuutoksesta valtavirtaistui ja yhteisöt sekä yritykset alkoivat käyttämään kompensaatiotoimia tuotebrändäyksessä. Sitran teetättämästä selvityksestä ilmeni, että myös kuntien

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä Read More »

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous

Yli puolet Suomen maapinta-alasta on metsää. Vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnin mukaan pitkään jatkunut kestämätön metsätalous on heikentänyt metsien luontaisia ominaispiirteitä huomattavasti. Vanhat metsät, vanhat puuyksilöt sekä kuolleet puut ovat määrällisesti vähentyneet. Lisäksi puulajisuhteissa on tapahtunut muutoksia. Ihmisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista johtuen 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia, joista yhdeksän on arvioitu olevan erittäin uhanalaisia. Samalla monet metsien eliölajit ovat uhanalaistuneet,

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous Read More »

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen

Mitä mieltä meidän tulisi olla mikromuoveista? Siihen meillä ei ole vielä varmaa vastausta, sillä tutkimustietoa tarvitaan vielä paljon enemmän. Mikromuovi säilyy ympäristössä vuosisatojen ajan ja hajoaa aina vain pienemmiksi kappaleiksi. Mikromuovi on vallannut maailman vesistöjen ja maa-alueiden ekosysteemit ja sitä kautta päätynyt ravintoomme sekä juomaveteemme.   Euroopan kemikaaliviraston mukaan (ECHA) mikromuovia sisältävistä tuotteista (primäärit mikromuovit) kulkeutuu vuosittain noin 42 000

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen Read More »

X