Taina Törmänen

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä

Suomessa tavataan neljää, Carnivora-nisäkäslahkoon kuuluvaa maasuurpetoa. Ilves (kissaeläin), susi (koiraeläin), ahma (näätäeläin) ja ruskeakarhu (karhueläin) määritellään ravintoketjun huipulla oleviksi suurpedoiksi kokonsa ja elintapojensa vuoksi. Suurpedot ovat kiistämättä arvokas osa luontoa, koska ne ovat kehittyneet tärkeäksi osaksi luonnon omaa säätelyjärjestelmää pitäen ekosysteemin tasapainossa. Suurpetojen tehtäväksi evoluution kuluessa on vakiintunut esimerkiksi suurien kasvinsyöjänisäkkäiden kantojen säätely. Useimmiten pedon saaliiksi […]

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä Read More »

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat

Vieraslaji on kasvi, eläin tai muu eliölaji, joka on siirtynyt luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihmisen tahattoman tai tarkoituksellisen toiminnan seurauksena. Haitalliseksi luokiteltu vieraslaji uhkaa luonnon biodiversiteettiä tai monimuotoisuuteen liittyviä ekosysteemipalveluita. Yleisimpiä haitallisia vieraslajeja Suomessa ovat komealupiini, jättipalsami, minkki ja espanjansiruetana. Tulokaslajilla puolestaan tarkoitetaan maahamme omin voimin luonnollisesti levinneitä lajeja. Esimerkiksi ilmastonmuutos on vauhdittanut tulokaslajien esiintyvyyttä.   Globaalisti

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat Read More »

Muodikkaasti ekomodernisti – vastuullisuuden salat

Maailman väkiluvun kasvu, vaurauden lisääntyminen ja samalla hyödyntämiskelpoisten luonnonvarojen väheneminen luovat paineita ottaa käyttöön yhä laajempia alueita tuhoisammilla talteenottomenetelmillä. Tämän trendin pysäyttämiseksi olennaista on parantaa materiaalitehokkuutta, eli tuotettua hyvinvointia per käytetty materiaalimäärä. Materiaalitehokkuuden lisäksi tärkeässä roolissa on jätemateriaalivirtojen ohjaaminen entistä tarkempaan hyötykäyttöön eli kiertotalous. EU:n jätedirektiivin muutos velvoittaa jäsenmaitaan siirtymään tekstiilijätteiden erilliskeräykseen vuoteen 2025 mennessä, mikä

Muodikkaasti ekomodernisti – vastuullisuuden salat Read More »

Kunnille uusi suunnittelutyökalu ilmastotyön tueksi

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi kunnille ja maakunnille suunnatun uuden suunnittelutyökalun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suunnittelutyökalu täydentää helmikuussa 2020 julkaistua kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmää, joka mahdollistaa kuntien ilmastotoimien jälkiseurannan usean eri päästösektorin osalta. Vaikka päästövähennykset toteutuvat suurelta osin kansallisten toimien kautta, tapahtuu käytännön toimeenpano kuitenkin paikallisella tasolla.  Uudella suunnittelutyökalulla voidaan muodostaa kunkin kunnan päästötilanteeseen sekä päästöihin vaikuttaviin tekijöihin ja toimenpiteisiin perustuvia

Kunnille uusi suunnittelutyökalu ilmastotyön tueksi Read More »

Ensimmäinen maakunnallinen biodiversiteettiohjelma Suomeen

Pirkanmaa on saamassa ensimmäisenä maakuntana Suomessa oman alueellisen biodiversiteettiohjelman. Pirkanmaan lumo – luonnon monimuotoisuusohjelma 2022-2030 laaditaan tänä vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa. Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta raportista kävi ilmi, että Pirkanmaa on erittäin merkittävä maakunta Suomen uhanalaisten lajien säilymisen kannalta. Pirkanmaalla esiintyy yli 320 valtakunnallisesti uhanalaista ja noin 370 silmälläpidettävää lajia, joista osa määriteltiin Pirkanmaan vastuulajeiksi. Uhanalaisten

Ensimmäinen maakunnallinen biodiversiteettiohjelma Suomeen Read More »

Tuoreita raportteja vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumisesta

Vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi tärkeimmistä ympäristönsuojelun ongelmista, joka täytyy ratkaista. Mikäli ilmastonmuutos etenisi nykyisten arvioiden mukaisesti, se vaarantaisi paitsi miljardien ihmisten elämän ja toimeentulon, myös biodiversiteetin säilymisen. Syy vaaralliseen ilmastonmuutokseen on ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden pidäkkeetön polttaminen. Vuoteen 2050 mennessä polttamiseen perustuvan ja hiilidioksidia ilmaan päästävän energiantuotannon täytyisi loppua lähes kokonaan. Useita keinoja hillitä

Tuoreita raportteja vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumisesta Read More »

SEM vastustaa maakaasuinvestointien hyväksymistä kestävään rahoitukseen

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia uhkaa vesittyä, koska fossiilinen maakaasu aiotaan määritellä ilmastoystävälliseksi. Päästötön ydinvoima voi jäädä kestävän rahoituksen ulkopuolelle. EU:n kestävän rahoituksen taksonomia eli luokittelujärjestelmä määrittää, millaiset investoinnit luokitellaan kestävän kehityksen mukaisiksi. Se vaikuttaa siten merkittävästi tulevaisuuden rahavirtoihin. Taksonomian tavoite on ohjata miljardeja euroja ympäristö- ja ilmastoystävällisiin hankkeisiin. Monet EU:n tulevat rahoitusinstrumentit, kuten korona-elvytys ja

SEM vastustaa maakaasuinvestointien hyväksymistä kestävään rahoitukseen Read More »

SEM jätti lausunnon käytetyn ydinpolttoaineen toimintapolitiikan päivittämisestä

Suomen Ekomodernistit on 18.03.2021 antanut lausunnon käytetyn ydinpolttoaineen toimintapolitiikan päivittämisestä. Päivittämistä koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Säteilyturvakeskus. Luonnoksista järjestetään kuuleminen myöhemmin tänä keväänä. SEMin lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan tässä artikkelissa. Lausunto: “Suomi on edelläkävijä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa. Lisäksi tiedämme käytetyn polttoaineen olevan suurella varmuusmarginaalilla hyvässä tallessa Onkalon kaltaisessa loppusijoitusluolassa. Samalla ydinvoiman roolia

SEM jätti lausunnon käytetyn ydinpolttoaineen toimintapolitiikan päivittämisestä Read More »

Suomen ekosysteemiobservatorio FEO nivoo yhteen tietoa luonnon tilasta

Kuten Suomen ekomodernistit toteaa kannanotoissaan, ilmastonmuutos ja biodiversiteetin tuhoutuminen ovat ajankohtaisimmat ja akuuteimmat ympäristöongelmat globaalisti. Luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee ihmisen luontoa kestämättömästi kuormittavan toiminnan ja ilmastonmuutoksen etenemisen seurauksena. Suomen ekomodernistit haluaa edistää maapinta-alojen ihmiskäytön ja luontoarvojen lomittumista niin, että esimerkiksi erilaiset talouden tuotantomenetelmät olisivat yhteensopivia biodiversiteetin säilyttämisen kanssa. Ekosysteemien laajamittainen seuranta, tutkimus ja arviointi ovat

Suomen ekosysteemiobservatorio FEO nivoo yhteen tietoa luonnon tilasta Read More »

Puhtaat vetypolttoaineet – puuttuva linkki elinkelpoiseen tulevaisuuteen

Suomen Ekomodernistit ry:n kansainvälistä toimintaa edistävä energia-analyytikko Rauli Partanen kirjoitti hiljattain The 4th Generation -blogiin neliosaisen Tulevaisuuden vety –sarjan,  jonka osat julkaistiin myös suomeksi verkkomedia Verdessä.  Partanen peräänkuuluttaa kunnianhimoisempaa vetytaloutta sen merkittävien etujen sekä jo olemassa olevien edellytysten vuoksi. Ei yksinkertaisesti riitä, että puhdasta vetyä tuotetaan sähköverkon satunnaisella ylijäämäenergialla, vaan tuotantoa on syytä miettiä omana

Puhtaat vetypolttoaineet – puuttuva linkki elinkelpoiseen tulevaisuuteen Read More »

X