Biodiversiteetti

Ensimmäinen pölyttäjästrategia Suomeen

Maailmanlaajuisesti pölyttäjäkantojen heikkeneminen uhkaa sekä luonnon- että viljelykasvien pölytystä. Pölyttäjäkato vaikuttaa luonnonkasvien siementuotantoon ja viljelykasvien satotasoihin. EU käynnisti yhteisen aloitteen pölyttäjien tilan parantamiseksi vuonna 2018 osittain muutamaa vuotta aiemmin julkaistun IPCC-raportin seurauksena. Osana kestävää maataloutta pölytyksen turvaamisen tarve on tunnistettu myös Suomessa ja hälyttävään tilanteeseen on vastattu muun muassa erilaisilla hankkeilla. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön …

Ensimmäinen pölyttäjästrategia Suomeen Lue lisää »

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme?

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 28. helmikuuta 2022 kuudennen raporttinsa toisen osan, jossa painotettiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyden rinnalla tehokkaiden sopeutumistoimien akuuttia tarvetta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aihealue, johon myös SEM on viimeisen vuoden aikana paneutunut entistä vahvemmin. Sään ääri-ilmiöt ja peruuttamattomat muutokset kuten ikiroudan sulaminen ovat voimistuneet ympäri maailman ja niiden vaikutukset luonnon ekosysteemeihin ovat nähtävissä kaikkialla. …

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme? Lue lisää »

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta

Hyönteisten sukupuuttoaallon vauhti on noin kahdeksan kertaa nopeampi kuin nisäkkäillä, linnuilla tai matelijoilla. Jos hyönteistuho jatkuu nykyistä tahtia, ihmisen selviytymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän pitäisi olla suuri huolenaihe kaikkialla maailmassa, sillä hyönteiset pölyttävät tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita ja säätelevät tuhoeläinkantaa. Hyönteiset ovat monille eliölajeille ensisijainen ravinnon lähde. Esimerkiksi useat lintulajit, kuten räystäspääsky, ovat hyönteisistä …

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta Lue lisää »

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous

Yli puolet Suomen maapinta-alasta on metsää. Vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnin mukaan pitkään jatkunut kestämätön metsätalous on heikentänyt metsien luontaisia ominaispiirteitä huomattavasti. Vanhat metsät, vanhat puuyksilöt sekä kuolleet puut ovat määrällisesti vähentyneet. Lisäksi puulajisuhteissa on tapahtunut muutoksia. Ihmisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista johtuen 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia, joista yhdeksän on arvioitu olevan erittäin uhanalaisia. Samalla monet metsien eliölajit ovat uhanalaistuneet, …

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous Lue lisää »

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä

Suomessa tavataan neljää, Carnivora-nisäkäslahkoon kuuluvaa maasuurpetoa. Ilves (kissaeläin), susi (koiraeläin), ahma (näätäeläin) ja ruskeakarhu (karhueläin) määritellään ravintoketjun huipulla oleviksi suurpedoiksi kokonsa ja elintapojensa vuoksi. Suurpedot ovat kiistämättä arvokas osa luontoa, koska ne ovat kehittyneet tärkeäksi osaksi luonnon omaa säätelyjärjestelmää pitäen ekosysteemin tasapainossa. Suurpetojen tehtäväksi evoluution kuluessa on vakiintunut esimerkiksi suurien kasvinsyöjänisäkkäiden kantojen säätely. Useimmiten pedon saaliiksi …

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä Lue lisää »

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat

Vieraslaji on kasvi, eläin tai muu eliölaji, joka on siirtynyt luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihmisen tahattoman tai tarkoituksellisen toiminnan seurauksena. Haitalliseksi luokiteltu vieraslaji uhkaa luonnon biodiversiteettiä tai monimuotoisuuteen liittyviä ekosysteemipalveluita. Yleisimpiä haitallisia vieraslajeja Suomessa ovat komealupiini, jättipalsami, minkki ja espanjansiruetana. Tulokaslajilla puolestaan tarkoitetaan maahamme omin voimin luonnollisesti levinneitä lajeja. Esimerkiksi ilmastonmuutos on vauhdittanut tulokaslajien esiintyvyyttä.   Globaalisti …

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat Lue lisää »

Ensimmäinen maakunnallinen biodiversiteettiohjelma Suomeen

Pirkanmaa on saamassa ensimmäisenä maakuntana Suomessa oman alueellisen biodiversiteettiohjelman. Pirkanmaan lumo – luonnon monimuotoisuusohjelma 2022-2030 laaditaan tänä vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa. Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta raportista kävi ilmi, että Pirkanmaa on erittäin merkittävä maakunta Suomen uhanalaisten lajien säilymisen kannalta. Pirkanmaalla esiintyy yli 320 valtakunnallisesti uhanalaista ja noin 370 silmälläpidettävää lajia, joista osa määriteltiin Pirkanmaan vastuulajeiksi. Uhanalaisten …

Ensimmäinen maakunnallinen biodiversiteettiohjelma Suomeen Lue lisää »

Suomen ekosysteemiobservatorio FEO nivoo yhteen tietoa luonnon tilasta

Kuten Suomen ekomodernistit toteaa kannanotoissaan, ilmastonmuutos ja biodiversiteetin tuhoutuminen ovat ajankohtaisimmat ja akuuteimmat ympäristöongelmat globaalisti. Luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee ihmisen luontoa kestämättömästi kuormittavan toiminnan ja ilmastonmuutoksen etenemisen seurauksena. Suomen ekomodernistit haluaa edistää maapinta-alojen ihmiskäytön ja luontoarvojen lomittumista niin, että esimerkiksi erilaiset talouden tuotantomenetelmät olisivat yhteensopivia biodiversiteetin säilyttämisen kanssa. Ekosysteemien laajamittainen seuranta, tutkimus ja arviointi ovat …

Suomen ekosysteemiobservatorio FEO nivoo yhteen tietoa luonnon tilasta Lue lisää »

X