Ilmastonmuutos

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme?

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 28. helmikuuta 2022 kuudennen raporttinsa toisen osan, jossa painotettiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyden rinnalla tehokkaiden sopeutumistoimien akuuttia tarvetta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aihealue, johon myös SEM on viimeisen vuoden aikana paneutunut entistä vahvemmin. Sään ääri-ilmiöt ja peruuttamattomat muutokset kuten ikiroudan sulaminen ovat voimistuneet ympäri maailman ja niiden vaikutukset luonnon ekosysteemeihin ovat nähtävissä kaikkialla. …

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme? Lue lisää »

Tunnelmia Palava tulevaisuus -mielenilmauksesta 12.2.2022

Lauantaina 12.2. järjestettiin Tampereella muiden ympäristöjärjestöjen paikallisosastojen toimesta Palava tulevaisuus – Loppu turpeen ja puun polttamiselle Tampereella -mielenilmaus, johon myös SEM osallistui näkyvästi. Tampereen Sähkölaitoksen suunta on viimeiset 10 vuotta ollut siirtyä hyödyntämään uusiutuvia luonnonvaroja energiantuotannossa. Vuoden 2022 lopussa valmistuva Naistenlahti 3 on Tampereen Sähkölaitoksen suurinvestointi, CFB-kattilalaitos yhdistettyyn kaukolämmön-ja sähköntuotantoon. Biovoimalaitoksen kotisivuilla lukee “Naistenlahti 3 …

Tunnelmia Palava tulevaisuus -mielenilmauksesta 12.2.2022 Lue lisää »

IPCC:n uusin ilmastoraportti julki

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi tänään ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa koskevan raportin (AR6 Climate Change 2021: The Physical Science Basis), joka kokoaa yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista. Raportin muut osat julkaistaan ensi vuonna. Edellinen vastaava raportti on julkaistu vuonna 2013, jonka jälkeen ilmastotiede on ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Raportti esittelee mm. entistä luotettavampia skenaarioita eri päästöpolkujen vaikutuksista tulevaisuuden …

IPCC:n uusin ilmastoraportti julki Lue lisää »

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti

Ympäristöministeriö julkaisee vuosittain ilmastovuosikertomuksen, joka antaa tiiviin kokonaiskuvan Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2020 vuosikertomus julkaistiin 23. kesäkuuta. Koronapandemian seurauksena Suomen ilmastopäästöt painuivat viime vuonna ennätyksellisen alas. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen päästöt ovat vuodesta 2005 lähtien vähentyneet maataloutta lukuun ottamatta kaikilla muilla sektoreilla. Päästövähennysten vauhti ei ole kuitenkaan riittävä. Hallituksen asettama …

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti Lue lisää »

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta

Hyönteisten sukupuuttoaallon vauhti on noin kahdeksan kertaa nopeampi kuin nisäkkäillä, linnuilla tai matelijoilla. Jos hyönteistuho jatkuu nykyistä tahtia, ihmisen selviytymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän pitäisi olla suuri huolenaihe kaikkialla maailmassa, sillä hyönteiset pölyttävät tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita ja säätelevät tuhoeläinkantaa. Hyönteiset ovat monille eliölajeille ensisijainen ravinnon lähde. Esimerkiksi useat lintulajit, kuten räystäspääsky, ovat hyönteisistä …

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta Lue lisää »

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä

Yhdessä paikassa syntyviä ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä on jo useiden vuosikymmenten ajan ollut mahdollista kompensoida vähentämällä päästöjä tai sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä jossain toisaalla. Päästöjä aiheuttavasta toiminnasta voidaan tällä tapaa saada teoriassa hiilineutraalia. Päästökompensaatiot yleistyivät räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, kun ihmiskunnan huoli ilmastonmuutoksesta valtavirtaistui ja yhteisöt sekä yritykset alkoivat käyttämään kompensaatiotoimia tuotebrändäyksessä. Sitran teetättämästä selvityksestä ilmeni, että myös kuntien …

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä Lue lisää »

Kunnille uusi suunnittelutyökalu ilmastotyön tueksi

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi kunnille ja maakunnille suunnatun uuden suunnittelutyökalun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suunnittelutyökalu täydentää helmikuussa 2020 julkaistua kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmää, joka mahdollistaa kuntien ilmastotoimien jälkiseurannan usean eri päästösektorin osalta. Vaikka päästövähennykset toteutuvat suurelta osin kansallisten toimien kautta, tapahtuu käytännön toimeenpano kuitenkin paikallisella tasolla.  Uudella suunnittelutyökalulla voidaan muodostaa kunkin kunnan päästötilanteeseen sekä päästöihin vaikuttaviin tekijöihin ja toimenpiteisiin perustuvia …

Kunnille uusi suunnittelutyökalu ilmastotyön tueksi Lue lisää »

Tuoreita raportteja vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumisesta

Vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi tärkeimmistä ympäristönsuojelun ongelmista, joka täytyy ratkaista. Mikäli ilmastonmuutos etenisi nykyisten arvioiden mukaisesti, se vaarantaisi paitsi miljardien ihmisten elämän ja toimeentulon, myös biodiversiteetin säilymisen. Syy vaaralliseen ilmastonmuutokseen on ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden pidäkkeetön polttaminen. Vuoteen 2050 mennessä polttamiseen perustuvan ja hiilidioksidia ilmaan päästävän energiantuotannon täytyisi loppua lähes kokonaan. Useita keinoja hillitä …

Tuoreita raportteja vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumisesta Lue lisää »

SEM vastustaa maakaasuinvestointien hyväksymistä kestävään rahoitukseen

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia uhkaa vesittyä, koska fossiilinen maakaasu aiotaan määritellä ilmastoystävälliseksi. Päästötön ydinvoima voi jäädä kestävän rahoituksen ulkopuolelle. EU:n kestävän rahoituksen taksonomia eli luokittelujärjestelmä määrittää, millaiset investoinnit luokitellaan kestävän kehityksen mukaisiksi. Se vaikuttaa siten merkittävästi tulevaisuuden rahavirtoihin. Taksonomian tavoite on ohjata miljardeja euroja ympäristö- ja ilmastoystävällisiin hankkeisiin. Monet EU:n tulevat rahoitusinstrumentit, kuten korona-elvytys ja …

SEM vastustaa maakaasuinvestointien hyväksymistä kestävään rahoitukseen Lue lisää »

Suomen ekosysteemiobservatorio FEO nivoo yhteen tietoa luonnon tilasta

Kuten Suomen ekomodernistit toteaa kannanotoissaan, ilmastonmuutos ja biodiversiteetin tuhoutuminen ovat ajankohtaisimmat ja akuuteimmat ympäristöongelmat globaalisti. Luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee ihmisen luontoa kestämättömästi kuormittavan toiminnan ja ilmastonmuutoksen etenemisen seurauksena. Suomen ekomodernistit haluaa edistää maapinta-alojen ihmiskäytön ja luontoarvojen lomittumista niin, että esimerkiksi erilaiset talouden tuotantomenetelmät olisivat yhteensopivia biodiversiteetin säilyttämisen kanssa. Ekosysteemien laajamittainen seuranta, tutkimus ja arviointi ovat …

Suomen ekosysteemiobservatorio FEO nivoo yhteen tietoa luonnon tilasta Lue lisää »

X