Miksi kaikkia ei ilmastonmuutos, ympäristön suojelu ja kulutustottumusten muokkaaminen kiinnosta? Miksi joillekin on vaikeaa ymmärtää, mistä ruoka tulee ja mitä vaikutuksia ruoan tuotannolla on ympäristöön? Näihin kysymyksiin ei ole helppoa ja yksiselitteistä vastausta, mutta kaupungistumisen myötä ihmisen luontosuhde on selvästi muuttunut vuosikymmenien saatossa. Voiko luontosuhteen parantaminen vaikuttaa siihen, miten paljon arvostamme luontoa ja sen monimuotoisuutta?
Kuten Suomen Ekomodernistien peruskirjassakin sanotaan, ekomodernismi pyrkii parantamaan ympäristön hyvinvointia lisäten samalla ihmisten hyvinvointia. ”Hyvinvoiva ihmiskunta pystyy keskittymään luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, mutta toisaalta ihmiskunnan hyvinvointi edellyttää elinvoimaista luontoa”. Ymmärrämme siis hyvin ihmisen ja luonnon välisen yhteyden, joten siksi muutkin tätä ajatusta tukevat järjestöt ovat mielestämme tervetulleita.
Green Care -toiminnassa luontoa ja luontokappaleita hyödynnetään ihmisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. Luontokokemus tapahtuu aina ohjatusti ja yksilöllisesti esimerkiksi metsäluonnossa, vesistöympäristössä, puutarhassa, maatilalla, tai kaupunkien luontoympäristöissä. Muutamat Green Care -toimintamuodot soveltuvat myös sisätiloihin, jolloin luontokappaleina toimivat muun muassa luontokuvat, viherkasvit ja lemmikit. Luonnon elävyys, osallisuuden kautta koettu tarpeellisuus ja kokemuksellisuus lisäävät tutkitusti ihmisen hyvinvointia. Green Care hyvinvointipalveluiden tuottaminen edellyttää luontoon tukeutuvien menetelmien hyödyntämistä ammatillisesti, vastuullisesti ja tavoitteellisesti. Peruselementit Green Care –toiminnassa ovat luontoperustaisuus, kokemuksellisuus (toiminta) ja osallisuus (yhteisö). Hyvinvointivaikutukset muodostuvat näitä elementtejä yhdistelemällä eri tavoin. Green Care -hyvinvointipalvelut voidaan jakaa Luontohoivan ja Luontovoiman palveluihin.
Luontohoivan palvelut ovat suunnattu kuntoutuspalveluja käyttäville asiakkaille, jotka saavat hoitoa esimerkiksi mielenterveyden, pitkään jatkuneen työttömyyden, päihteiden ongelmakäytön tai muutoin arjen hallintaan vaikuttavien haasteiden takia. Luontohoivan palveluiden järjestämisvastuu on pääosin julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan palveluilla. Palveluiden tuottaminen edellyttää toimijalta sosiaali- ja terveysalan koulutusta tai vähintään yhteistyötä koulutettujen toimijoiden kanssa. Toiminnassa pätevät sosiaali- ja terveysalan lait ja säädökset. Luontohoiva-palvelun ostaja ja käyttäjä ovat useimmiten eri tahoja. Tavoitteelliset ja ohjatut luontoon tukeutuvat hyvinvointi-, kasvatus- ja harrastuspalvelut luokitellaan Luontovoiman palveluiksi. Vaikka palvelun tarjoajalta ei edellytetä sosiaali- ja terveysalan koulutusta, käyttäjien tarve erityisjärjestelyihin huomioidaan tarvittaessa. Luontovoima-palvelun asiakas voi olla kuka tahansa ja maksaja on pääsääntöisesti asiakas itse. Palvelun keskeiset tavoitteet ovat asiakkaan yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, stressin vähentäminen, sekä voimavarojen kasvattaminen.
Green Care Finland ry kehittää luonnon ja maaseutuympäristön hyvinvointivaikutuksiin perustuvia palveluja. Valtakunnallinen yhdistys välittää tietoa, tarjoaa yhteistyökumppaneita ja osallistuu alaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa. Yhdistyksen päämäärä on tarjota mahdollisuuksia ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaan, jolla lisätään kansanterveyttä ja vähennetään julkisia sosiaali- ja terveyssektorin kustannuksia. Green Care –palvelulla tai palvelukokonaisuudella on oltava Green Care Finland ry:n myöntämä maksullinen laatumerkki, joka on voimassa aina kolme vuotta kerrallaan. Green Care –laadunhallinta pyrkii takaamaan, että palvelu on asiakaslähtöinen, vastuullinen, tavoitteellinen ja turvallinen. Laatumerkin tarkoitus on varmistaa ympäristön kunnioittaminen ja eläinten hyvinvointi toiminnassa.
Lisätietoja ja aiheeseen liittyviä artikkeleita: https://www.gcfinland.fi/
