Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat

Vieraslaji on kasvi, eläin tai muu eliölaji, joka on siirtynyt luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihmisen tahattoman tai tarkoituksellisen toiminnan seurauksena. Haitalliseksi luokiteltu vieraslaji uhkaa luonnon biodiversiteettiä tai monimuotoisuuteen liittyviä ekosysteemipalveluita. Yleisimpiä haitallisia vieraslajeja Suomessa ovat komealupiini, jättipalsami, minkki ja espanjansiruetana. Tulokaslajilla puolestaan tarkoitetaan maahamme omin voimin luonnollisesti levinneitä lajeja. Esimerkiksi ilmastonmuutos on vauhdittanut tulokaslajien esiintyvyyttä.  

Globaalisti haitallisten vieraslajien arvioidaan olevan yksi keskeisimmistä syistä kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoihin. Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin perusteella haitalliset vieraslajit ovat vakava uhka yli 200 lajille ja ne ovat nyt jo vaikuttaneet 56 lajin uhanalaistumiseen tai taantumiseen. Osa merkittävää tuhoa aiheuttavista haitallisista vieraslajeista edellyttää yhteisiä torjuntatoimia koko Euroopan unionissa. Sekä EU:n että kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään säännöllisesti ja luetteloiden haitallisia vieraslajeja koskevat lakisääteiset velvoitteet. Listattuja vieraslajeja ei saa 

  • päästää ympäristöön*, 
  • tuoda maahan, 
  • pitää hallussa, 
  • kasvattaa, 
  • kuljettaa, 
  • välittää, 
  • saattaa markkinoille, 
  • myydä tai muuten luovuttaa. 

(*Myöskään vieraslajeja, jotka eivät kuulu EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon, ei saa päästä leviämään ympäristöön)

Globalisaation myötä nopeasti lisääntynyt kansainväli­nen kauppa ja liikenne ovat johtaneet vieraslajien leviämisen voimistumiseen. Suuri osa tahallisesti sekä tahattomasti saapuneista vieraslajeista on seurausta puutarhakasvien ja eläinten kaupasta. Internetin vä­lityksellä kasvien siemeniä tai akvaariokalojen elävää ruokaa on helppoa tila­ta mistä päin maailmaa tahansa. Lokakuussa 2020 maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Suomen hallintasuunnitelman kansallisesti haitallisille vieraslajeille. Vieraslajien systemaattiseen hävittämiseen jaettaisiin valtion rahoitusta vuosittain noin 400 000 euroa. Rahoitus toimisi kannustimena kunnille ja yhdistyksille esimerkiksi lupiinien tuhoamisessa isoimmilta alueilta.

Kuinka voin auttaa Suomen luontaisia kasveja ja eläimiä? 

  • Noudattamalla kansallista vieraslajilakia, joka velvoittaa torjumaan vieraslajeja omilta mailta/tonteilta. 
  • Hävittämällä puutarhajätteet huolellisesti (ei esimerkiksi kompostiin, ojan pientareelle tai metsään). 
  • Osallistumalla vieraslajitalkoisiin. 
  • Olla tuomatta tuliaisia ulkomailta/olla tekemättä tilauksia ulkomaisista nettikaupoista kasvi- tai eläinlajien muodossa. 
  • Valistamalla itseä ja muita haitallisista vieraslajeista. Opi tunnistamaan ainakin yleisimmät! 

Lisätietoa vieraslajeista täällä.

Suomen hallintasuunnitelmat haitallisille vieraslajeille täällä.

Suomen uhanalaisuusarviointi täällä.

Kansallinen biodiversiteettiohjelma täällä

Print Friendly, PDF & Email

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X