SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä

Karhun jäljet kevättalvella Ilomantsissa 2021

Suomessa tavataan neljää, Carnivora-nisäkäslahkoon kuuluvaa maasuurpetoa. Ilves (kissaeläin), susi (koiraeläin), ahma (näätäeläin) ja ruskeakarhu (karhueläin) määritellään ravintoketjun huipulla oleviksi suurpedoiksi kokonsa ja elintapojensa vuoksi. Suurpedot ovat kiistämättä arvokas osa luontoa, koska ne ovat kehittyneet tärkeäksi osaksi luonnon omaa säätelyjärjestelmää pitäen ekosysteemin tasapainossa. Suurpetojen tehtäväksi evoluution kuluessa on vakiintunut esimerkiksi suurien kasvinsyöjänisäkkäiden kantojen säätely. Useimmiten pedon saaliiksi jää heikko yksilö, joten myös lajien elinvoimaisuus pysyy yllä suurpetojen ansiosta. Lisäksi suurpedoista hyötyvät erityisesti haaskansyöjät. Samoilla seuduilla liikuskelevat pienemmät petoeläimet kaluavat loppuun suurpetojen ateriahetkistä jääneet saaliseläinten osat. 

Ihmisen ja suurpetojen yhteinen taival on vuosien saatossa ollut varsin kivikkoinen. Ihmisen valtaamilla alueilla liikkuva suurpeto aiheuttaa väistämättä huolta, pelkoa ja joskus jopa koira- ja kotieläinvahinkoja. Varsinkin suteen liittyy vahvoja näkemyksiä ja tunteita, jotka synnyttävät räjähdysherkkiä keskusteluja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Susi ja ahma ovat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) arviointiohjeiden mukaisesti tehdyn Suomen uhanalaisarvioinnin mukaan uhanalaisia. Saman arvioinnin mukaan karhukanta on määritelty silmälläpidettäväksi. Uhanalaisuusluokat kertovat sukupuuttoriskistä eli lajin häviämisen todennäköisyydestä tietyllä aikavälillä. Suurpedoille suurin uhka on laillinen ja laiton pyynti. Elinvoimaisen kannan saavuttaminen on hankalaa, mikäli ihmiset eivät koe pärjäävänsä suurpedon kanssa rinnakkain. 

Suden ja kansalaisten rinnakkaiselon edistämistä varten käynnistettiin 1.10.2019 SusiLIFE-hanke, joka jatkuu aina 30.9.2025 asti. Rinnakkaiselo tarkoittaa sujuvaa elämistä samalla alueella siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa sekä ihmisille että sudelle.  Ihannetilanteessa kuka tahansa kansalainen osaisi tunnistaa susia pihoille houkuttelevat asiat ja ottaa yhteyttä oikeaan paikkaan, jos pihapiiristä löytyy huolta aiheuttavia suden jälkiä. Toimiva yhteistyö kansalaisten, suurpetoyhdyshenkilöiden ja riistaviranomaisten välillä on hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä. Yli  5.5 miljoonan euron SusiLIFE-hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (LUKE) ja hanke on saanut rahoitusta mm.  Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394). Hankkeen avulla on erilaisiin kotieläinkohteisiin asennettu esimerkiksi riistakameroita ja nopean suojauksen sähköverkkoaitoja. Alkavana laidunkautena edellä mainittujen ja hyväksi havaittujen keinojen rinnalle on saatu kokeiluun lampaiden liikkeitä seuraavat GPS-pannat sekä erilaiset ääni- ja valokarkotteet. 

Lue lisää! 

SusiLIFE-hankkeen kotisivut täällä

Suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyopas täällä

Lisätietoja kaikista Suomen suurpedoista täällä

Print Friendly, PDF & Email
X