#biodiversiteetti

Miksi sekä vegaaniaktivisti että lihaa syövä avaruustähtitieteen emeritusprofessori tukevat ruoantuotannon mullistusta vaativaa vetoomusta?

Biodiversiteetti, Ilmastonmuutos, Lehdistötiedotteet /

Miljardien investointeja kestävän ruoantuotannon kehittämiseen vaatinut kansainvälinen vetoomus EU:lle sai mukaan ison joukon tunnettuja suomalaisia. Ensimmäisten joukossa vetoomuksen allekirjoittivat vegaaniaktivisti Benjamin Pitkänen sekä lihaa syövä avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Kysyimme heiltä, miksi he tukivat vetoomusta. Suuri joukko johtavia poliitikkoja, tutkijoita ja julkisuuden henkilöitä vaativat hiljattain EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille lähetetyllä avoimella kirjeellä 25 miljardin investointia kestävän ruoantuotannon kehittämiseen […]

Miksi sekä vegaaniaktivisti että lihaa syövä avaruustähtitieteen emeritusprofessori tukevat ruoantuotannon mullistusta vaativaa vetoomusta? Read More »

Ensimmäinen pölyttäjästrategia Suomeen

Biodiversiteetti, Ekomodernismi, Ruokaturva /

Maailmanlaajuisesti pölyttäjäkantojen heikkeneminen uhkaa sekä luonnon- että viljelykasvien pölytystä. Pölyttäjäkato vaikuttaa luonnonkasvien siementuotantoon ja viljelykasvien satotasoihin. EU käynnisti yhteisen aloitteen pölyttäjien tilan parantamiseksi vuonna 2018 osittain muutamaa vuotta aiemmin julkaistun IPCC-raportin seurauksena. Osana kestävää maataloutta pölytyksen turvaamisen tarve on tunnistettu myös Suomessa ja hälyttävään tilanteeseen on vastattu muun muassa erilaisilla hankkeilla. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön

Ensimmäinen pölyttäjästrategia Suomeen Read More »

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme?

Biodiversiteetti, Ekomodernismi, Ilmastonmuutos /

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 28. helmikuuta 2022 kuudennen raporttinsa toisen osan, jossa painotettiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyden rinnalla tehokkaiden sopeutumistoimien akuuttia tarvetta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aihealue, johon myös SEM on viimeisen vuoden aikana paneutunut entistä vahvemmin. Sään ääri-ilmiöt ja peruuttamattomat muutokset kuten ikiroudan sulaminen ovat voimistuneet ympäri maailman ja niiden vaikutukset luonnon ekosysteemeihin ovat nähtävissä kaikkialla.

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme? Read More »

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta

1 kommentti / Biodiversiteetti, Ekomodernismi, Ilmastonmuutos /

Hyönteisten sukupuuttoaallon vauhti on noin kahdeksan kertaa nopeampi kuin nisäkkäillä, linnuilla tai matelijoilla. Jos hyönteistuho jatkuu nykyistä tahtia, ihmisen selviytymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän pitäisi olla suuri huolenaihe kaikkialla maailmassa, sillä hyönteiset pölyttävät tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita ja säätelevät tuhoeläinkantaa. Hyönteiset ovat monille eliölajeille ensisijainen ravinnon lähde. Esimerkiksi useat lintulajit, kuten räystäspääsky, ovat hyönteisistä

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta Read More »

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä

Ilmastonmuutos, Kulutus, päästövähennykset /

Yhdessä paikassa syntyviä ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä on jo useiden vuosikymmenten ajan ollut mahdollista kompensoida vähentämällä päästöjä tai sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä jossain toisaalla. Päästöjä aiheuttavasta toiminnasta voidaan tällä tapaa saada teoriassa hiilineutraalia. Päästökompensaatiot yleistyivät räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, kun ihmiskunnan huoli ilmastonmuutoksesta valtavirtaistui ja yhteisöt sekä yritykset alkoivat käyttämään kompensaatiotoimia tuotebrändäyksessä. Sitran teetättämästä selvityksestä ilmeni, että myös kuntien

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä Read More »

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous

1 kommentti / Biodiversiteetti, Biotalous, Ekomodernismi, Energia /

Yli puolet Suomen maapinta-alasta on metsää. Vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnin mukaan pitkään jatkunut kestämätön metsätalous on heikentänyt metsien luontaisia ominaispiirteitä huomattavasti. Vanhat metsät, vanhat puuyksilöt sekä kuolleet puut ovat määrällisesti vähentyneet. Lisäksi puulajisuhteissa on tapahtunut muutoksia. Ihmisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista johtuen 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia, joista yhdeksän on arvioitu olevan erittäin uhanalaisia. Samalla monet metsien eliölajit ovat uhanalaistuneet,

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous Read More »

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä

Biodiversiteetti /

Suomessa tavataan neljää, Carnivora-nisäkäslahkoon kuuluvaa maasuurpetoa. Ilves (kissaeläin), susi (koiraeläin), ahma (näätäeläin) ja ruskeakarhu (karhueläin) määritellään ravintoketjun huipulla oleviksi suurpedoiksi kokonsa ja elintapojensa vuoksi. Suurpedot ovat kiistämättä arvokas osa luontoa, koska ne ovat kehittyneet tärkeäksi osaksi luonnon omaa säätelyjärjestelmää pitäen ekosysteemin tasapainossa. Suurpetojen tehtäväksi evoluution kuluessa on vakiintunut esimerkiksi suurien kasvinsyöjänisäkkäiden kantojen säätely. Useimmiten pedon saaliiksi

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä Read More »

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat

Biodiversiteetti, Ekomodernismi /

Vieraslaji on kasvi, eläin tai muu eliölaji, joka on siirtynyt luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihmisen tahattoman tai tarkoituksellisen toiminnan seurauksena. Haitalliseksi luokiteltu vieraslaji uhkaa luonnon biodiversiteettiä tai monimuotoisuuteen liittyviä ekosysteemipalveluita. Yleisimpiä haitallisia vieraslajeja Suomessa ovat komealupiini, jättipalsami, minkki ja espanjansiruetana. Tulokaslajilla puolestaan tarkoitetaan maahamme omin voimin luonnollisesti levinneitä lajeja. Esimerkiksi ilmastonmuutos on vauhdittanut tulokaslajien esiintyvyyttä.   Globaalisti

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat Read More »

Ensimmäinen maakunnallinen biodiversiteettiohjelma Suomeen

Biodiversiteetti, Ekomodernismi /

Pirkanmaa on saamassa ensimmäisenä maakuntana Suomessa oman alueellisen biodiversiteettiohjelman. Pirkanmaan lumo – luonnon monimuotoisuusohjelma 2022-2030 laaditaan tänä vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa. Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta raportista kävi ilmi, että Pirkanmaa on erittäin merkittävä maakunta Suomen uhanalaisten lajien säilymisen kannalta. Pirkanmaalla esiintyy yli 320 valtakunnallisesti uhanalaista ja noin 370 silmälläpidettävää lajia, joista osa määriteltiin Pirkanmaan vastuulajeiksi. Uhanalaisten

Ensimmäinen maakunnallinen biodiversiteettiohjelma Suomeen Read More »

X