#ekomodernismi

Hae rohkeasti työharjoitteluun SEMille!

Hain syksyllä 2020 työharjoittelupaikkaa SEMiltä, koska järjestötyö ja tiedeperusteinen luonnonsuojelu kiinnostavat valtavasti. Paikan saatuani en tiennyt mitä odottaa, mutta se ei haitannut, sillä olin niin tohkeissani. Pestini kesti viisi kuukautta ja sain lähes koko jakson ajan aikuiskoulutustukea, jota on mahdollista hakea mikäli henkilöllä on voimassa oleva työsopimus ja vähintään kahdeksan vuotta työkokemusta miltä tahansa alalta. …

Hae rohkeasti työharjoitteluun SEMille! Lue lisää »

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti

Ympäristöministeriö julkaisee vuosittain ilmastovuosikertomuksen, joka antaa tiiviin kokonaiskuvan Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2020 vuosikertomus julkaistiin 23. kesäkuuta. Koronapandemian seurauksena Suomen ilmastopäästöt painuivat viime vuonna ennätyksellisen alas. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen päästöt ovat vuodesta 2005 lähtien vähentyneet maataloutta lukuun ottamatta kaikilla muilla sektoreilla. Päästövähennysten vauhti ei ole kuitenkaan riittävä. Hallituksen asettama …

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti Lue lisää »

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta

Hyönteisten sukupuuttoaallon vauhti on noin kahdeksan kertaa nopeampi kuin nisäkkäillä, linnuilla tai matelijoilla. Jos hyönteistuho jatkuu nykyistä tahtia, ihmisen selviytymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän pitäisi olla suuri huolenaihe kaikkialla maailmassa, sillä hyönteiset pölyttävät tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita ja säätelevät tuhoeläinkantaa. Hyönteiset ovat monille eliölajeille ensisijainen ravinnon lähde. Esimerkiksi useat lintulajit, kuten räystäspääsky, ovat hyönteisistä …

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta Lue lisää »

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä

Yhdessä paikassa syntyviä ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä on jo useiden vuosikymmenten ajan ollut mahdollista kompensoida vähentämällä päästöjä tai sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä jossain toisaalla. Päästöjä aiheuttavasta toiminnasta voidaan tällä tapaa saada teoriassa hiilineutraalia. Päästökompensaatiot yleistyivät räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, kun ihmiskunnan huoli ilmastonmuutoksesta valtavirtaistui ja yhteisöt sekä yritykset alkoivat käyttämään kompensaatiotoimia tuotebrändäyksessä. Sitran teetättämästä selvityksestä ilmeni, että myös kuntien …

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä Lue lisää »

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous

Yli puolet Suomen maapinta-alasta on metsää. Vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnin mukaan pitkään jatkunut kestämätön metsätalous on heikentänyt metsien luontaisia ominaispiirteitä huomattavasti. Vanhat metsät, vanhat puuyksilöt sekä kuolleet puut ovat määrällisesti vähentyneet. Lisäksi puulajisuhteissa on tapahtunut muutoksia. Ihmisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista johtuen 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia, joista yhdeksän on arvioitu olevan erittäin uhanalaisia. Samalla monet metsien eliölajit ovat uhanalaistuneet, …

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous Lue lisää »

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen

Mitä mieltä meidän tulisi olla mikromuoveista? Siihen meillä ei ole vielä varmaa vastausta, sillä tutkimustietoa tarvitaan vielä paljon enemmän. Mikromuovi säilyy ympäristössä vuosisatojen ajan ja hajoaa aina vain pienemmiksi kappaleiksi. Mikromuovi on vallannut maailman vesistöjen ja maa-alueiden ekosysteemit ja sitä kautta päätynyt ravintoomme sekä juomaveteemme.   Euroopan kemikaaliviraston mukaan (ECHA) mikromuovia sisältävistä tuotteista (primäärit mikromuovit) kulkeutuu vuosittain noin 42 000 …

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen Lue lisää »

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä

Suomessa tavataan neljää, Carnivora-nisäkäslahkoon kuuluvaa maasuurpetoa. Ilves (kissaeläin), susi (koiraeläin), ahma (näätäeläin) ja ruskeakarhu (karhueläin) määritellään ravintoketjun huipulla oleviksi suurpedoiksi kokonsa ja elintapojensa vuoksi. Suurpedot ovat kiistämättä arvokas osa luontoa, koska ne ovat kehittyneet tärkeäksi osaksi luonnon omaa säätelyjärjestelmää pitäen ekosysteemin tasapainossa. Suurpetojen tehtäväksi evoluution kuluessa on vakiintunut esimerkiksi suurien kasvinsyöjänisäkkäiden kantojen säätely. Useimmiten pedon saaliiksi …

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä Lue lisää »

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat

Vieraslaji on kasvi, eläin tai muu eliölaji, joka on siirtynyt luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihmisen tahattoman tai tarkoituksellisen toiminnan seurauksena. Haitalliseksi luokiteltu vieraslaji uhkaa luonnon biodiversiteettiä tai monimuotoisuuteen liittyviä ekosysteemipalveluita. Yleisimpiä haitallisia vieraslajeja Suomessa ovat komealupiini, jättipalsami, minkki ja espanjansiruetana. Tulokaslajilla puolestaan tarkoitetaan maahamme omin voimin luonnollisesti levinneitä lajeja. Esimerkiksi ilmastonmuutos on vauhdittanut tulokaslajien esiintyvyyttä.   Globaalisti …

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat Lue lisää »

Muodikkaasti ekomodernisti – vastuullisuuden salat

Maailman väkiluvun kasvu, vaurauden lisääntyminen ja samalla hyödyntämiskelpoisten luonnonvarojen väheneminen luovat paineita ottaa käyttöön yhä laajempia alueita tuhoisammilla talteenottomenetelmillä. Tämän trendin pysäyttämiseksi olennaista on parantaa materiaalitehokkuutta, eli tuotettua hyvinvointia per käytetty materiaalimäärä. Materiaalitehokkuuden lisäksi tärkeässä roolissa on jätemateriaalivirtojen ohjaaminen entistä tarkempaan hyötykäyttöön eli kiertotalous. EU:n jätedirektiivin muutos velvoittaa jäsenmaitaan siirtymään tekstiilijätteiden erilliskeräykseen vuoteen 2025 mennessä, mikä …

Muodikkaasti ekomodernisti – vastuullisuuden salat Lue lisää »

Kunnille uusi suunnittelutyökalu ilmastotyön tueksi

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi kunnille ja maakunnille suunnatun uuden suunnittelutyökalun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suunnittelutyökalu täydentää helmikuussa 2020 julkaistua kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmää, joka mahdollistaa kuntien ilmastotoimien jälkiseurannan usean eri päästösektorin osalta. Vaikka päästövähennykset toteutuvat suurelta osin kansallisten toimien kautta, tapahtuu käytännön toimeenpano kuitenkin paikallisella tasolla.  Uudella suunnittelutyökalulla voidaan muodostaa kunkin kunnan päästötilanteeseen sekä päästöihin vaikuttaviin tekijöihin ja toimenpiteisiin perustuvia …

Kunnille uusi suunnittelutyökalu ilmastotyön tueksi Lue lisää »

X