#ekomodernistit

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti

Ympäristöministeriö julkaisee vuosittain ilmastovuosikertomuksen, joka antaa tiiviin kokonaiskuvan Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2020 vuosikertomus julkaistiin 23. kesäkuuta. Koronapandemian seurauksena Suomen ilmastopäästöt painuivat viime vuonna ennätyksellisen alas. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen päästöt ovat vuodesta 2005 lähtien vähentyneet maataloutta lukuun ottamatta kaikilla muilla sektoreilla. Päästövähennysten vauhti ei ole kuitenkaan riittävä. Hallituksen asettama …

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti Lue lisää »

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta

Hyönteisten sukupuuttoaallon vauhti on noin kahdeksan kertaa nopeampi kuin nisäkkäillä, linnuilla tai matelijoilla. Jos hyönteistuho jatkuu nykyistä tahtia, ihmisen selviytymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän pitäisi olla suuri huolenaihe kaikkialla maailmassa, sillä hyönteiset pölyttävät tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita ja säätelevät tuhoeläinkantaa. Hyönteiset ovat monille eliölajeille ensisijainen ravinnon lähde. Esimerkiksi useat lintulajit, kuten räystäspääsky, ovat hyönteisistä …

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta Lue lisää »

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä

Yhdessä paikassa syntyviä ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä on jo useiden vuosikymmenten ajan ollut mahdollista kompensoida vähentämällä päästöjä tai sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä jossain toisaalla. Päästöjä aiheuttavasta toiminnasta voidaan tällä tapaa saada teoriassa hiilineutraalia. Päästökompensaatiot yleistyivät räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, kun ihmiskunnan huoli ilmastonmuutoksesta valtavirtaistui ja yhteisöt sekä yritykset alkoivat käyttämään kompensaatiotoimia tuotebrändäyksessä. Sitran teetättämästä selvityksestä ilmeni, että myös kuntien …

Finnwatch ry tutkii päästökompensaatioiden hyötyjä Lue lisää »

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous

Yli puolet Suomen maapinta-alasta on metsää. Vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnin mukaan pitkään jatkunut kestämätön metsätalous on heikentänyt metsien luontaisia ominaispiirteitä huomattavasti. Vanhat metsät, vanhat puuyksilöt sekä kuolleet puut ovat määrällisesti vähentyneet. Lisäksi puulajisuhteissa on tapahtunut muutoksia. Ihmisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista johtuen 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia, joista yhdeksän on arvioitu olevan erittäin uhanalaisia. Samalla monet metsien eliölajit ovat uhanalaistuneet, …

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous Lue lisää »

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen

Mitä mieltä meidän tulisi olla mikromuoveista? Siihen meillä ei ole vielä varmaa vastausta, sillä tutkimustietoa tarvitaan vielä paljon enemmän. Mikromuovi säilyy ympäristössä vuosisatojen ajan ja hajoaa aina vain pienemmiksi kappaleiksi. Mikromuovi on vallannut maailman vesistöjen ja maa-alueiden ekosysteemit ja sitä kautta päätynyt ravintoomme sekä juomaveteemme.   Euroopan kemikaaliviraston mukaan (ECHA) mikromuovia sisältävistä tuotteista (primäärit mikromuovit) kulkeutuu vuosittain noin 42 000 …

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen Lue lisää »

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä

Suomessa tavataan neljää, Carnivora-nisäkäslahkoon kuuluvaa maasuurpetoa. Ilves (kissaeläin), susi (koiraeläin), ahma (näätäeläin) ja ruskeakarhu (karhueläin) määritellään ravintoketjun huipulla oleviksi suurpedoiksi kokonsa ja elintapojensa vuoksi. Suurpedot ovat kiistämättä arvokas osa luontoa, koska ne ovat kehittyneet tärkeäksi osaksi luonnon omaa säätelyjärjestelmää pitäen ekosysteemin tasapainossa. Suurpetojen tehtäväksi evoluution kuluessa on vakiintunut esimerkiksi suurien kasvinsyöjänisäkkäiden kantojen säätely. Useimmiten pedon saaliiksi …

SusiLIFE – Ihmisen ja suurpedon rinnakkaiseloa edistämässä Lue lisää »

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat

Vieraslaji on kasvi, eläin tai muu eliölaji, joka on siirtynyt luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihmisen tahattoman tai tarkoituksellisen toiminnan seurauksena. Haitalliseksi luokiteltu vieraslaji uhkaa luonnon biodiversiteettiä tai monimuotoisuuteen liittyviä ekosysteemipalveluita. Yleisimpiä haitallisia vieraslajeja Suomessa ovat komealupiini, jättipalsami, minkki ja espanjansiruetana. Tulokaslajilla puolestaan tarkoitetaan maahamme omin voimin luonnollisesti levinneitä lajeja. Esimerkiksi ilmastonmuutos on vauhdittanut tulokaslajien esiintyvyyttä.   Globaalisti …

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat Lue lisää »

Muodikkaasti ekomodernisti – vastuullisuuden salat

Maailman väkiluvun kasvu, vaurauden lisääntyminen ja samalla hyödyntämiskelpoisten luonnonvarojen väheneminen luovat paineita ottaa käyttöön yhä laajempia alueita tuhoisammilla talteenottomenetelmillä. Tämän trendin pysäyttämiseksi olennaista on parantaa materiaalitehokkuutta, eli tuotettua hyvinvointia per käytetty materiaalimäärä. Materiaalitehokkuuden lisäksi tärkeässä roolissa on jätemateriaalivirtojen ohjaaminen entistä tarkempaan hyötykäyttöön eli kiertotalous. EU:n jätedirektiivin muutos velvoittaa jäsenmaitaan siirtymään tekstiilijätteiden erilliskeräykseen vuoteen 2025 mennessä, mikä …

Muodikkaasti ekomodernisti – vastuullisuuden salat Lue lisää »

Ensimmäinen maakunnallinen biodiversiteettiohjelma Suomeen

Pirkanmaa on saamassa ensimmäisenä maakuntana Suomessa oman alueellisen biodiversiteettiohjelman. Pirkanmaan lumo – luonnon monimuotoisuusohjelma 2022-2030 laaditaan tänä vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa. Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta raportista kävi ilmi, että Pirkanmaa on erittäin merkittävä maakunta Suomen uhanalaisten lajien säilymisen kannalta. Pirkanmaalla esiintyy yli 320 valtakunnallisesti uhanalaista ja noin 370 silmälläpidettävää lajia, joista osa määriteltiin Pirkanmaan vastuulajeiksi. Uhanalaisten …

Ensimmäinen maakunnallinen biodiversiteettiohjelma Suomeen Lue lisää »

SEM vastustaa maakaasuinvestointien hyväksymistä kestävään rahoitukseen

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia uhkaa vesittyä, koska fossiilinen maakaasu aiotaan määritellä ilmastoystävälliseksi. Päästötön ydinvoima voi jäädä kestävän rahoituksen ulkopuolelle. EU:n kestävän rahoituksen taksonomia eli luokittelujärjestelmä määrittää, millaiset investoinnit luokitellaan kestävän kehityksen mukaisiksi. Se vaikuttaa siten merkittävästi tulevaisuuden rahavirtoihin. Taksonomian tavoite on ohjata miljardeja euroja ympäristö- ja ilmastoystävällisiin hankkeisiin. Monet EU:n tulevat rahoitusinstrumentit, kuten korona-elvytys ja …

SEM vastustaa maakaasuinvestointien hyväksymistä kestävään rahoitukseen Lue lisää »

X