Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen

Mitä mieltä meidän tulisi olla mikromuoveista? Siihen meillä ei ole vielä varmaa vastausta, sillä tutkimustietoa tarvitaan vielä paljon enemmän. Mikromuovi säilyy ympäristössä vuosisatojen ajan ja hajoaa aina vain pienemmiksi kappaleiksi. Mikromuovi on vallannut maailman vesistöjen ja maa-alueiden ekosysteemit ja sitä kautta päätynyt ravintoomme sekä juomaveteemme.  

Euroopan kemikaaliviraston mukaan (ECHA) mikromuovia sisältävistä tuotteista (primäärit mikromuovit) kulkeutuu vuosittain noin 42 000 tonnia muovihiukkasia ympäristöön. Primäärisen mikromuovin todennäköisimmät lähteet ovat synteettisten vaatteiden peseminen, tekonurmikenttien kumirouhe, auton renkaiden kuluminen ja kosmetiikka. Lisäksi mikromuovia syntyy suurten muovikappaleiden hajotessa ja kuluessa (sekundäärit mikromuovit). Vuosittainen sekundäärisen mikromuovin taakka Euroopan pintavesissä on tutkittu olevan noin 176 000 tonnia. YK arvioi jo vuonna 2017, että maailman merissä on peräti 51 biljoonaa mikromuovipartikkelia.  

Mikromuovien haittavaikutuksista ympäristöön tutkitaan jatkuvasti. Tällä hetkellä on vain epäilyjä siitä, että suuret määrät mikromuovia vaikuttaisivat mahdollisesti esimerkiksi sekä eläinten että ihmisten kykyyn lisääntyä. Muovit sisältävät usein lisäaineita, kuten stabilisaattoreita ja palonestoaineita, ja muita kenties myrkyllisiä kemikaaleja. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Itä-Suomen yliopiston Mikromuovit Suomen vesistöissä (MIF) -hankkeen (2016-2020) selvityksessä ilmeni, että mikromuoveille altistuminen aiheuttaa vesieliölle stressiä. Kun pienet planktonäyriäiset altistettiin laboratorio-olosuhteissa autonrengaskumille ja ruuan tähteitä sisältäville pakastevihannespusseille (kevyt-PE), ne joko kuolivat tai eliöiden stressitasot nousivat. MIF-hankkeen aikana kaikista tutkituista eliöryhmistä löytyi mikromuoveja. Tutkimusten perusteella eniten mikromuoveja kertyy sinisimpukoihin, jotka ravintoa saadakseen suodattavat vettä.  

Vaikka mikromuovin vaarallisuudesta ei ole vielä varmuutta, EU:n jäsenvaltioissa on kaavailtu erilaisia rajoituksia ja säädöksiä mikromuovin vähentämiseksi. Jo voimaan saatetut kiellot ovat koskeneet lähinnä mikromuovipartikkelien lisäämistä kosmeettisiin valmisteisiin, jotka pestään pois käytön jälkeen. Jos haluat Suomessa välttää lisättyä mikromuovia, Joutsenmerkityissä kosmetiikkatuotteissa mikromuovit ovat kiellettyjä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) järjesti tieteellisen konferenssin toukokuussa 2021, jossa keskusteltiin nykytilanteesta ja meneillään olevasta alan tutkimuksesta. 

Lue lisää EFSA-konferenssista täältä.

Katso MIF-hankkeen päätösseminaari täältä.

Tutustu ECHA:n kannanottoon mikromuoveista täällä.

Print Friendly, PDF & Email

1 ajatus aiheesta “Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen”

  1. Vesa Kärhä

    Aika paljon tuo kyllä johdattaa ajatukset siihen, että jäte- ja hulevesien käsittelyä olisi parannettava, lietteet kenties poltettava energiaksi tai hajotettava synteesikaasuksi. Liikenteen ja rakennuskannan (likainen lumi ja hulevesi) mikropartikkelipitoiset ja muitakin saasteita sisältävät hulevedet pitää ohjata käsittelyyn.

Kommentointi on suljettu.

X