Oras Tynkkynen jatkaa viimekeväistä pohdintaansa (http://www.vihreatuuma.fi/1026-2/) ydinvoiman suhteen blogissaan (http://www.orastynkkynen.fi/?p=6862). Hän esittää kysymyksen josko ydinvoiman suhteen on mahdollista löytää yhteistä maaperää sen vastustajien ja kannattajien suhteen. Tämä on varsin tervetullut jatko pohdinnalle.
Tynkkynen on varsin oikeassa todetessaan ilmastonmuutoksen vaativan yhä suurempia panostuksia, niin päästöjen leikkausten kuin uuteen tuotantoon ja tutkimukseen voimavarojen laittamisen suhteen. Samalla myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen tuo omat haasteensa, jotka pitää ottaa huomioon. Hänen kirjoittamansa viiden kohdan sapluuna on hyvä lähtökohta, mutta epäilen että saavuttaakseen laajemman hyväksynnän sitä olisi syytä vielä työstää. Keinoneutraalimmin sen voisi ilmaista esimerkiksi:
- Jo saavutettuja ilmastohyötyjä ei pidä mennä perumaan.
- Haittoja ja hyötyjä tulee mitata perustuen tieteeseen ja tutkittuun tietoon.
- Vähäpäästöisten keinojen tutkimukseen ja kehitykseen tulee panostaa.
Päästötavoitteita tulee tiukentaa. - Lopetetaan vähäpäästöisten tuotantomuotojen jarruttaminen.
Varsinkin poliitikoilla mutta myös muilla on suuri kiusaus kerätä irtopisteitä vastustamalla yksittäisiä hankkeita ja vaatimalla niistä luopumista tai jo rakennettujen laitosten alasajoa, olivat ne sitten ydinvoimaloita tai vaikka tuulivoimahankkeita. Tämä on kuitenkin ilmastonmuutoksen kannalta huono asia.
Kuten Tynkkynen kirjoituksessaan Tuumaan totesi, on kaikilla energiantuotantomuodoilla haittansa, ja ne tulee ottaa huomioon. Parhaiten nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa jos keinot asetetaan samalle viivalle ja vaikutuksia sekä seurauksia puntaroidaan tutkittuun tietoon nojautuen. Epätosiin väitteisiin pohjaava pelottelu, liittyi se sitten tuulivoiman infraääniin tai ydinvoiman kauhukuviin, tulee tuomita puolin ja toisin.
Tynkkynen myös suosittelee julkista panostusta ydinvoimatutkimukseen. Koska jatkossa energiasysteemi on yhä enemmän lomittain linkittynyt, onkin tärkeää huolehtia että koko kenttää tutkitaan kokonaisvaltaisesti. Nykyinen panostus vähäpäästöisten ratkaisujen tutkimukseen on kuitenkin riittämätön, ja sitä tulisi kasvattaa huomattavasti. Tutkimus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan myös uusien teknologioiden käyttöönottoa tulee tukea. Ydinvoimapuolella useat uudet reaktorikonseptit ovat jo vaiheessa jossa ne voidaan ottaa käyttöön. Kiinassa valmistuu vuoden sisään kaasujäähdytteinen kuulakekoreaktori (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2095809916301552), kun taas Yhdysvalloissa ensimmäinen lisenssihakemus kevytvesiteknologian SMR-reaktorille on luvassa lähiaikoina (http://www.nuscalepower.com/our-technology/nrc-interaction) ja sulasuolareaktorille kahden vuoden päästä (http://www.hlregulation.com/2016/12/12/advanced-reactor-designer-terrestrial-energy-plans-to-file-license-application-with-nrc-in-2019/). Nämä uudet ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi teollisuuden lämmön ja kaukolämmöntuotannon irrottamisen hiilestä tavoilla jotka ovat olleet aiemmin hyvin haastavia. Kyseessä eivät ole horisontissa siintävät haaveet vaan lähitulevaisuuden konkreettiset mahdollisuudet hiilipäästöjen vähentämiseen.
Nykyiset sitoumukset päästövähennysten suhteen eivät ole lainkaan riittäviä. Suomen Ekomodernistit esittikin viime syyskokouksessaan että sekä EU:n ilmastotavoitteita että päästökaupassa olevien päästöoikeuksien määrää tulee tiukentaa tehtyjä sopimuksia vastaaviksi (https://ekomodernismi.fi/sem-syyskokouksen-kannanotto-rahat-ja-poliittiset-resurssit-kaytettava-muuhun-kuin-viherpesuun/).
Kuten uusimmissa EUn rahoittamissa tutkimuksissakin on todettu (https://horizon-magazine.eu/article/paris-climate-deal-may-require-unpopular-technology_en.html), niin Pariisissa sovittu puolentoista asteen tavoite tulee vaatimaan myös epäsuosittuja keinoja, kuten ydinvoiman käytön lisäystä. Täten minkään vähäpäästöisen keinon jarruttamista ei voi hyväksyä. Ydinvoima ja uusiutuvat energianlähteet voivat mainiosti täydentää toisiaan, sillä niiden lisärakentamisella ja käytöllä ovat eri pullonkaulat.
Ilmastonmuutos on sukupolvemme haaste joka tulee muuttamaan vielä monia asioita joita olemme tottuneet pitämään itsestäänselvyyksinä. Energian saaminen polttamisesta pitää lopettaa meidän elinaikanamme, ja sitä suurempaa yhteiskunnan muutosta saa historiasta hakea. Kiitos Oras Tynkkyselle keskustelun jatkamisesta!
***
Ekomodernismi on ympäristöliike, joka pyrkii parantamaan ympäristön hyvinvointia samalla, kun lisätään mahdollisuuksia ihmisten hyvinvoinnille. Suomen Ekomodernistit ry on vuonna 2015 perustettu yhdistys, jonka päämääränä on edistää pragmaattista ympäristönsuojelua sekä tukea ja edistää tieteellistä suhtautumista ympäristönsuojeluun ja ihmisen toiminnan vaikutuksiin.
***
Lisätietoja
Ville Tulkki, puheenjohtaja, 050-359 7421
info@ekomodernismi.fi / https://ekomodernismi.fi / @Ekomodernistit
