Suomen ilmastotoimien suunta on tällä hetkellä väärä ja sen korjaaminen myöhemmin maksaa veronmaksajille valtavasti.
Ilmastopaneelin mukaan, jos liikenteen päästöjä ei vähennetä nopeasti, joudumme ostamaan päästöyksiköitä muista EU-maista sadoilla miljoonilla, jopa miljardilla.
Liikenne on Suomen suurimpia päästölähteitä ja ratkaisevassa asemassa, kun tavoitellaan EU:n velvoittamia päästövähennyksiä. Suomi on sitoutunut puolittamaan ilmastopäästöt vuoteen 2030 mennessä niin sanotulla taakanjakosektorilla, johon liikenne kuuluu. Suomen tämän hetkiset toimet vievät meidät kauemmas ilmastotavoitteista. Hallituksen esitykset esimerkiksi jakeluvelvoitteen heikentämisestä ovat askel taaksepäin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jakeluvelvoitteiseen liittyy omat haasteensa mm. biopolttoaineissa käytetyn raaka-aineen saatavuuden ja kestävyyden näkökulmasta, mutta arvion mukaan Suomen nykyiset linjaukset johtaisivat siihen, että liikenteen päästöt kasvavat 4,2 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä verrattuna aiempiin suunnitelmiin. Jos jakeluvelvoitetta heikennetään, tulisi päästövähennyksiä hakea muualta esimerkiksi liikenteen sähköistämisen tai joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen houkuttelevuuden parantamisen kautta.
Toimia tarvitaan myös metsäsektorilla. Tuoreen selvityksen mukaan vanhojen metsien suojelu tuottaisi Suomelle enemmän taloudellista hyötyä kuin niiden hakkaaminen. Metsäteollisuuden tuottama arvonlisäys on heikentynyt ja tämä kehitys voi jatkua, jolloin hakkuumääriä tulisi arvioida myös tästä näkökulmasta etupainotteisesti. Ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja Markku Ollikainen ja tutkijatohtori Johanna Kangas arvioivat, että jos Suomi suojelisi 100 000 hehtaaria vanhaa metsää, nettohyöty olisi noin 200 miljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä. Tämä laskelma perustuu metsien luontoarvoihin ja niiden muodostamaan hiilinieluun.
Nykyisen esityksen mukaan vain 20 000 hehtaaria valtion maista suojeltaisiin. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin Luontopaneelin ja ympäristöministeriön suositus. Selvityksen mukaan laajempi suojelu olisi taloudellisesti kannattavampaa, koska vanhoilla metsillä on korkea hiilivarasto, ja niiden hakkaaminen tuottaisi valtavia päästöjä. Boreaalisen havumetsän hiilensidonta on parhaimmillaan 92 vuoden iässä (Taylor et al, 2014) ja osa metsistä on hiilinieluja vielä yli 300 vuoden iässä (Luyssaert et al, 2008).
Lisäksi tutkijat huomauttavat, että metsien suojelu voi nostaa puun hintaa markkinoilla, mikä hyödyttäisi metsänomistajia. He kritisoivat nykyisiä kriteereitä, jotka sulkevat pois nuoremmat, lahopuurikkaat metsät, ja uskovat, että kriteerien löyhentäminen olisi järkevämpää niin ilmaston kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta.
EU-velvoitteiden laiminlyönti ja siitä seuraavat taloudelliset sanktiot eivät ole ainoa syy toimia vaan on tärkeää ymmärtää sanktioiden taustat. Nämä velvoitteet perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon ja niiden tarkoitus on suojella planeettamme elinvoimaisuutta. On siis tärkeää ottaa huomioon suojelun todelliset pitkän aikavälin hyödyt niin luonnon monimuotoisuudelle kuin ilmastollekin.
Suomessa on tunnistettava myös ilmastouhat, jotka ovat yhä lähempänä. Viimeaikaiset tutkimukset varoittavat Pohjois-Atlantin merivirtojen mahdollisesta pysähtymisestä, mikä voisi tuoda mukanaan arktiset olosuhteet Pohjois-Eurooppaan. Tällainen muutos olisi valtava uhka Suomelle ja koko Euroopalle. Siksi kyse ei ole vain taloudellisista ratkaisuista, vaan ennen kaikkea ilmastoriskien hallinnasta ja siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää.
Meillä on vielä mahdollisuus kääntää suunta. Suomen tulee purkaa ilmastolle haitalliset toimet ja sitoutua päästövähennyksiin, jotka ovat sekä kestäviä että oikeudenmukaisia. Suomalaisten tulevaisuus – ja myös talous – ovat kiinni nyt tehtävistä päätöksistä. Meillä on olemassa kaikkii keinot, ne on vain valjastettava käyttöön. Varmistetaan siis, että teemme päätöksiä, jotka edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista ja turvaavat elinkelpoisen ympäristön tuleville sukupolville.
WePlanet – Suomen Ekomodernistit ry
Teemu Backnäs
Puheenjohtaja
