SEM antoi lausunnon Työ- ja elinkeinoministeriön uusiutuvan energian tukijärjestelmää selvittävälle työryhmälle:
Lausunto TEMin uusiutuvan energian tukijärjestelmää selvittävälle työryhmälle
Suomen Ekomodernistit ry
Suomi miettii uusia tukitoimia uusiutuvalle energialle. On kuitenkin syytä olettaa, että useimpien tärkeiden mittareiden mukaan nämä tuet voivat, varsinkin jos ne toteutetaan samantyylisesti teknologiakohtaisina tukina ja tariffihintoina kuten aiemman ajanjakson tuet, aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Energiamarkkinoilla toimitaan alueellisesti integroidussa markkinataloudessa, joten ohjauskeinojenkin olisi kuvastettava tätä. Ohjauskeinoja valitessa pitäisi ottaa huomioon tukien vaikutus toimintaympäristöön sekä se, että suomalainen sähköverkko on osa Pohjoismaiden ja Baltian maiden muodostamaa kokonaisuutta.
Tuet energian tuotantoon luovat samalla kannusteita sen käyttöön. Kuitenkin kaikesta energian tuotannosta syntyy haittoja. Tämän vuoksi yleisellä tasolla syntyvien haittojen verotus on parempi lähtökohta kuin tuotantomuotojen tukeminen. Nyt ja lähitulevaisuudessa ongelma ovat päästöt ja erityisesti hiilidioksidipäästöt. Siten ohjauksen tulisi kohdistua niiden mahdollisimman kustannustehokkaaseen vähentämiseen.
Hallituksen ja virkamiesten lausunnoissa suuri painoarvo on annettu biotaloudelle ja biomassan energiakäytölle. Tätä perustellaan sekä biomassan päästöttömyydellä että sen käytön työllistämisvaikutuksilla. Biomassan energiakäytön hiilidioksidineutraalius on kuitenkin kiistetty, eikä sen lisäämisellä saavuteta ilmastohyötyjä lyhyellä eikä keskipitkällä aikavälillä [1]. Biomassan energiakäytön kasvattaminen myös uhkaa metsiemme biodiversiteettiä, eikä vain Suomessa. Mikään ei estä biomassan tuontia ulkomailta, mikäli se on siellä halvempaa.
Energia- ja ilmastopolitiikan tekeminen työ-, alue-, tai sosiaalipolitiikan tavoitteiden mukaisesti puolestaan vääristää näitä kaikkia. Jatkuvien tukien varassa yhtäälle työllistetyt ovat työpaikkoja, jotka siirtyvät muualta taloudesta. Kärjistäen, mikäli verorahoja käytetään muuten kannattamattomaan suon kuokkimiseen jotta saadaan kuokkijoille töitä, ei samoja verorahoja voida käyttää enää vanhusten hoidossa. Lisäksi ne kestävät vain harvoin tukien poistuttua: Pelkästään tukien varassa kannattavaksi saatu teollisuus harvoin menestyy myöskään kansainvälisillä markkinoilla, jossa kotikenttäedun antamia tukia ei enää ole. Tuet kuitenkin ehkäisevät tehokkaasti todellisten, markkinaehtoisesti kilpailukykyisten innovaatioiden ja yritysten synnyn. Näin tapahtuu sen vuoksi, että tukien varassa on helpompaa ja kannattavampaa toimia.
Suositeltavat toimenpiteet
Jatkossa Eurooppalaista päästökauppamekanismin ohjaavuutta tulisi vahvistaa. Mikäli päästökaupan hintoja ei saada nousemaan investointeja rohkaisevalle tasolle, olisi esimerkiksi pohjoismaisilla energiamarkkinoilla hyvä ottaa käyttöön yhteinen pohjahinta päästöille. Näiden vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn mahdollisesti kompensoitaisiin.
Rakenteellisia esteitä resurssien tehokkaalle käytölle tulisi purkaa. Esimerkiksi tällä hetkellä sähkön siirtomaksu laskutetaan kulutuksen perusteella, joka ei kuvaa kustannusrakennetta ja aiheuttaa vääristyneitä kannustimia. Sähkön siirtomaksun irrottaminen kulutuksesta esimerkiksi käytetyn tehokapasiteetin mukaiseksi vastaisi paremmin aiheutuvia kustannuksia. Myös nykyisellään tasasuuruisen sähköveron muuttaminen sähkön hinnasta riippuvaiseksi sekä kannustaisi kustannusjoustoihin, että mahdollistaisi ajoittaisen halvan sähkön hyötykäytön.
Erityistoimissa huomio tulisi kiinnittää entistä enemmän päästökaupan ulkopuoliselle sektorille. Mitä enemmän päästökaupan piirissä olevaan tuotantoon puututaan valtiollisella politiikalla, sen heikommin päästökauppa toimii ja sitä kalliimmiksi saadut päästövähennykset muodostuvat.
Fossiiliset polttoaineet nauttivat kuitenkin monenlaisia epäsuoria tukia – tarkemmin, ne ovat ulkoistaneet monia kustannuksiaan yhteiskunnan harteille – mikä vääristää markkinoiden toimintaa. Näiden kustannusten sisällyttäminen esimerkiksi erilaisin haittaveroin olisi suositeltavin ja markkinoiden toiminnan kannalta tehokkain toimintatapa.
Puhtaan energian tukien tullessa kysymykseen, ne pitäisi suunnitella seuraavin reunaehdoin ja tavoittein:
- Tavoitteena päästövähennys teknologianeutraalisti ja siten kustannustehokkaasti. Yhden teknologian suosiminen muiden yli tekee päästövähennyksistä aina sekä hitaampia että kalliimpia. Esimerkkinä, aurinkopaneeleiden asentamisen voimakas tukeminen ei merkittävästi vähennä päästöjä. Suomen sähköverkko on kesäaikaan, kun valtaosa aurinkoenergiasta tuotetaan, jo nyt yhtä puhdasta kuin paneeleiden arvioitu elinkaaripäästö [2]. Lisäksi sähköntuotanto kuuluu päästökaupan piiriin.
- Jos tukia otetaan käyttöön, niin tulisi tariffien tai takuuhintojen asemesta suosia tukimuotoja, jotka vääristävät markkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän. Esimerkkinä kertaluonteiset investointituet eritoten uuden tyyppisiin kokeiluihin ja tuotekehitys- ja tutkimustuet ovat tällaisia. Ne ovat myös paljon tehokkaampia luomaan uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia.
- Laajempi toimintaympäristö huomioiden. Toiminta esimerkiksi yhteisillä pohjoismaisilla energiamarkkinoilla tarkoittaa sitä, että kansalliset tuet yhtäällä vaikuttavat aina markkinoita vääristävästi myös toisaalla.
Lisätiedot lausuntoon liittyen
Ville Tulkki, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Ekomodernistit ry
050-359 7421, info@ekomodernismi.fi
[1] Ilmastopaneeli tiedote 4.12.2015 http://www.ilmastopaneeli.fi/news/62/77/Ilmastopaneeli-Nykyisenlainen-metsien-lisahyodyntaminen-ei-tuota-nopeita-ilmastohyotyja/d,News/
[2] Taulukko A.III.2 raportissa Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Edenhofer, O., R. Pichs-Madruga, Y. Sokona, E. Farahani, S. Kadner, K. Seyboth, A. Adler, I. Baum, S. Brunner, P. Eickemeier, B. Kriemann, J. Savolainen, S. Schlömer, C. von Stechow, T. Zwickel and J.C. Minx (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.
Ekomodernismi on ympäristöliike, joka pyrkii parantamaan ympäristön hyvinvointia samalla, kun lisätään mahdollisuuksia ihmisten hyvinvoinnille. Suomen Ekomodernistit ry on vuonna 2015 perustettu yhdistys, jonka päämääränä on edistää pragmaattista ympäristönsuojelua sekä tukea ja edistää tieteellistä suhtautumista ympäristönsuojeluun ja ihmisen toiminnan vaikutuksiin.
Suomen Ekomodernistit ry
info@ekomodernismi.fi
