Ympäristöministeriö julkaisee vuosittain ilmastovuosikertomuksen, joka antaa tiiviin kokonaiskuvan Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2020 vuosikertomus julkaistiin 23. kesäkuuta. Koronapandemian seurauksena Suomen ilmastopäästöt painuivat viime vuonna ennätyksellisen alas. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen päästöt ovat vuodesta 2005 lähtien vähentyneet maataloutta lukuun ottamatta kaikilla muilla sektoreilla. Päästövähennysten vauhti ei ole kuitenkaan riittävä. Hallituksen asettama tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035 vaatii, että erityisesti taakanjakosektoreilla (päästökaupan ulkopuolella) päästöjä leikataan huomattavasti nopeammin. Potkua ilmastotavoitteiden saavuttamiseen yritetään saada vuoteen 2035 ulottuvasta keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, päivitettävästä ilmasto- ja energiastrategiasta, fossiilittoman liikenteen tiekartasta ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Lisäksi tänä vuonna käynnistyvän EU:n ilmastolainsäädännön uudistaminen vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan velvoitteisiin.
Ilmastovuosikertomuksen positiiviset tulokset johtuivat liikenteen vähentymisestä, kivihiilen sekä turpeen polttamisen laskusta ja maankäyttösektorin hiilinielun kasvusta. Vuoden 2020 päästökaupan piirissä olevat päästöt vähenivät edellisvuodesta lähes 16 prosenttia. Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta Suomi on nettopäästöissä tällä hetkellä noin 11 miljoonaa tonnia jäljessä hiilineutraaliuden tavoitepolusta. Kansalaisten kulutuksella on valtion päästötavoitteissa edelleen suuri painoarvo. Vuonna 2019 suomalaisten kulutuksen päästöt olivat 10,3 hiilidioksidin ekvivalenttitonnia, kun kestäväksi kuluttamiseksi on arvioitu vain 2,5 tonnia vuodessa. Kulutettavat tuotteet ja palvelut kehittyvät jatkuvasti vähäpäästöisemmäksi, mutta uudet teknologiat eivät riitä kirittämään kulutuksen kasvuvauhtia. Hiilineutraaliustavoitteisiin nähden IPCC:n mukaan kotitalouksien hiilijäljen tulisi pienentyä arviolta 70 prosenttia. Pandemia vähensi liikenteen päästöjä odotettua vähemmän. Taakanjakosektorilla vuonna 2020 liikenteen päästöjen osuus oli 37 prosenttia. Suomessa yksi suurimmista ongelmista liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta on autokannan hidas uudistuminen.
Maatalouden päästöihin ei ole ilmaantunut suuria muutoksia välillä 2005-2020. Viime vuonna päästöjä tuli 3,6 Mt maatalousmaista, 2,1 Mt kotieläinten ruoansulatuksesta, 0,7 Mt lannankäsittelystä ja 0,2 Mt kalkituksesta. Maatalouden kokonaispäästöt olivat yhteensä 14 prosenttia Suomen päästöistä. EU:ssa valmistellaan parhaillaan maatalouspolitiikan uudistusta, jonka tavoitteena on suunnata 40 prosenttia EU:n maataloussektorille tulevasta rahoituksesta ilmastotoimiin. Lisäksi jäsenmaiden on ohjattava 30 prosenttia maaseudun kehittämisrahoista ympäristö- ja ilmastotoimiin kansallisesti. Uudistunut maatalouspolitiikka astuu voimaan vuonna 2023. Maatilojen biokaasutuotanto on viime vuosina ollut yksi päästövähennysten keinoista, mutta toistaiseksi sillä ei ole ollut vaikutusta maatalouden kokonaispäästöihin. Tulevaisuudessa kasviproteiiinien kulutuksen kasvu näkyy toivottavasti myös maataloudessa laskevina päästöinä.
Ympäristöministeriön Ilmastovuosikertomus 2021 täällä.
Ajoneuvosi ilmastovaikutusten ja kustannusten arviointiin laskuri täällä.
Vinkit kestäviin ruokavalintoihin ja ruokahävikin vähentämiseen täällä.
Luonnonvarakeskuksen ravintotase 2019 lopullinen ja ennakko 2020 täällä.
