Ekomodernismi

Ensimmäinen pölyttäjästrategia Suomeen

Maailmanlaajuisesti pölyttäjäkantojen heikkeneminen uhkaa sekä luonnon- että viljelykasvien pölytystä. Pölyttäjäkato vaikuttaa luonnonkasvien siementuotantoon ja viljelykasvien satotasoihin. EU käynnisti yhteisen aloitteen pölyttäjien tilan parantamiseksi vuonna 2018 osittain muutamaa vuotta aiemmin julkaistun IPCC-raportin seurauksena. Osana kestävää maataloutta pölytyksen turvaamisen tarve on tunnistettu myös Suomessa ja hälyttävään tilanteeseen on vastattu muun muassa erilaisilla hankkeilla. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön …

Ensimmäinen pölyttäjästrategia Suomeen Lue lisää »

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme?

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 28. helmikuuta 2022 kuudennen raporttinsa toisen osan, jossa painotettiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyden rinnalla tehokkaiden sopeutumistoimien akuuttia tarvetta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aihealue, johon myös SEM on viimeisen vuoden aikana paneutunut entistä vahvemmin. Sään ääri-ilmiöt ja peruuttamattomat muutokset kuten ikiroudan sulaminen ovat voimistuneet ympäri maailman ja niiden vaikutukset luonnon ekosysteemeihin ovat nähtävissä kaikkialla. …

Alkuvuoden katsaus – mitä kuuluu ilmastollemme? Lue lisää »

Energian toimitusvarmuus puhuttaa

Ihmismyönteisenä ympäristöjärjestönä tunnettu SEM seuraa järkyttyneenä uutisointia meneillään olevasta Ukrainan sodasta. Vallitseva tilanne on Euroopassa voimallisesti nostanut pinnalle energiaomavaraisuuden tärkeyden. Nyt jos koskaan olisi aika repäistä irti Venäjän tuontienergiasta investoimalla vähäpäästöisiin ratkaisuihin, joissa tulisi vahvasti olla mukana tuotantovarma ydinvoima. Energiaomavaraisuuden kasvattaminen varmasti vaatii hetkellisesti myös polttoon perustuvia vaihtoehtoja, mutta pitkän tähtäimen tavoitteena täytyy olla ilmastotoimia …

Energian toimitusvarmuus puhuttaa Lue lisää »

Hallo, Berlin! Hallo, Deutschland! Ich bin Ari, ich komme aus Finnland!

Suomen Ekomodernistien Ari Greus puhuu Berniilissä Stand Up for Nuclear -tapahtumassa. Saksankielinen puhe löytyy tästä FOTA4Climate -Facebook-videolta kohdasta 2:01:06, sekä alta litteroituna saksaksi ja suomeksi. Hallo, Berlin! Hallo, Deutschland! Ich bin Ari, ich komme aus Finnland! Ich bin hier, weil ich bin der festen Meinung, daß Deutschland seine Atomkraftwerke in Betrieb nicht abschalten sollte. Ich …

Hallo, Berlin! Hallo, Deutschland! Ich bin Ari, ich komme aus Finnland! Lue lisää »

Kriittistä ilmastoaktivismia Berliinissä: rullaluistelevat jääkarhut ottelivat fossiilidinosauruksia vastaan, Prof. Hansen puhui

Vuoden viimeinen Stand Up for Nuclear -tapahtuma sijoittui heti YK:n ilmastoneuvottelujen jälkeiselle lauantaille, maahan missä suuri määrä päästötöntä energiaa on suunnitteilla ottaa pois verkosta ensi vuonna. Tapahtuman järjestäjiin kuuluivat Suomen Ekomodernistien Eurooppalainen sisarjärjestö, FOTA4Climate, sekä Saksalainen Nuklearia ja Saksan jaosto kansainvälisestä ryhmästä nimeltä Mothers for Nuclear – äitejä jotka olivat aiemmin samana vuonna olleet mukana …

Kriittistä ilmastoaktivismia Berliinissä: rullaluistelevat jääkarhut ottelivat fossiilidinosauruksia vastaan, Prof. Hansen puhui Lue lisää »

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti

Ympäristöministeriö julkaisee vuosittain ilmastovuosikertomuksen, joka antaa tiiviin kokonaiskuvan Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2020 vuosikertomus julkaistiin 23. kesäkuuta. Koronapandemian seurauksena Suomen ilmastopäästöt painuivat viime vuonna ennätyksellisen alas. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen päästöt ovat vuodesta 2005 lähtien vähentyneet maataloutta lukuun ottamatta kaikilla muilla sektoreilla. Päästövähennysten vauhti ei ole kuitenkaan riittävä. Hallituksen asettama …

Koronavuosi 2020 vaikutti Suomen päästöihin laskevasti Lue lisää »

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta

Hyönteisten sukupuuttoaallon vauhti on noin kahdeksan kertaa nopeampi kuin nisäkkäillä, linnuilla tai matelijoilla. Jos hyönteistuho jatkuu nykyistä tahtia, ihmisen selviytymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän pitäisi olla suuri huolenaihe kaikkialla maailmassa, sillä hyönteiset pölyttävät tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita ja säätelevät tuhoeläinkantaa. Hyönteiset ovat monille eliölajeille ensisijainen ravinnon lähde. Esimerkiksi useat lintulajit, kuten räystäspääsky, ovat hyönteisistä …

Hyönteiskato uhkaa maapallon elinkelpoisuutta – ratkaisut löytyvät tutkimustiedosta Lue lisää »

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous

Yli puolet Suomen maapinta-alasta on metsää. Vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnin mukaan pitkään jatkunut kestämätön metsätalous on heikentänyt metsien luontaisia ominaispiirteitä huomattavasti. Vanhat metsät, vanhat puuyksilöt sekä kuolleet puut ovat määrällisesti vähentyneet. Lisäksi puulajisuhteissa on tapahtunut muutoksia. Ihmisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista johtuen 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia, joista yhdeksän on arvioitu olevan erittäin uhanalaisia. Samalla monet metsien eliölajit ovat uhanalaistuneet, …

EU:n biodiversiteettistrategia vs. Suomelle tärkeä metsätalous Lue lisää »

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen

Mitä mieltä meidän tulisi olla mikromuoveista? Siihen meillä ei ole vielä varmaa vastausta, sillä tutkimustietoa tarvitaan vielä paljon enemmän. Mikromuovi säilyy ympäristössä vuosisatojen ajan ja hajoaa aina vain pienemmiksi kappaleiksi. Mikromuovi on vallannut maailman vesistöjen ja maa-alueiden ekosysteemit ja sitä kautta päätynyt ravintoomme sekä juomaveteemme.   Euroopan kemikaaliviraston mukaan (ECHA) mikromuovia sisältävistä tuotteista (primäärit mikromuovit) kulkeutuu vuosittain noin 42 000 …

Tutkimustietoa mikromuoveista kaivataan edelleen Lue lisää »

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat

Vieraslaji on kasvi, eläin tai muu eliölaji, joka on siirtynyt luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihmisen tahattoman tai tarkoituksellisen toiminnan seurauksena. Haitalliseksi luokiteltu vieraslaji uhkaa luonnon biodiversiteettiä tai monimuotoisuuteen liittyviä ekosysteemipalveluita. Yleisimpiä haitallisia vieraslajeja Suomessa ovat komealupiini, jättipalsami, minkki ja espanjansiruetana. Tulokaslajilla puolestaan tarkoitetaan maahamme omin voimin luonnollisesti levinneitä lajeja. Esimerkiksi ilmastonmuutos on vauhdittanut tulokaslajien esiintyvyyttä.   Globaalisti …

Kesä koittaa ja vieraslajit puhuttavat Lue lisää »

X